Tarkoitukseni sivustolle kirjoittaessani on mahdollisuus tavata nainen. Olen hieman negatiivinen ja yksinäinen 27 vuotias ihminen.

1. Metroissa on molemmissa päädyissä isot ikkunat. Tuntuu, että olisi vuoristoradassa. 2. Pistorasioilla on oma katkaisija. Maailman kätevin ajatus. 3. Jos keskellä kaupunkia on kumpuileva linnoitusalue, kanaaleja ja tusinoittain värikkäitä taloja, sen on pakko olla ihana. 4. Ystävääni siteeraten: tanskalaiset pojat on kans ”aika” söpöjä. Ei lisättävää. Unohtakaa aikaisempi mussutukseni siitä, että lyhyet kaupunkilomat ovat saatanasta. Eivät […]

Uusien blogien löytämisessä on aina jumalaton duuni. Etenkin ulkomaisten. Hoksasin onneksi kikkakakkosen: lookbook.nun. Sivuston klassinen käyttötarkoitus lienee vaatekuvien ihastelu, mutta se toimii myös loistavana blogihakuna. Kiinnostavatko ruotsalaiset blogit? Tai New York, Nigeria ja Istanbul? Hakuun vain. Ja kun kiinnostava tyyppi löytyy, lähes poikkeuksetta tämän sivuilla on myös linkki blogiin. Oma lempparilöytöni on tanskalaisen Stephanie Gundelachin blogi Anywho. Vielä […]

Tavalliselta kaduntallaajalta vaikuttava, tosi elämässä rasavillinä bailaajana tunnustautuva 24-vuotias espoolainen kirjoittelee mielessä pyöriskeleviä asioita ja hiukan ehkä niistä bailuistakin.

Etelä-Savon perukoilta etelään päin hiljakseen hivuttautuva opiskelija, joka yrittää keksiä mitä tekisi elämällään.

Tajusin juuri, etten ole tainnut ikinä kertoa, mistä palstani nimi tulee. Kun vuosi sitten koetin keksiä nimeä tuskaisassa kiireessä, Kent toi helpotuksen kappaleellaan. Minimalen tarkoittaa myös norjalaista filmifestivaalia ja suomennoskoneen mukaan mini monnia, joten päättelin suloisuusasteen olevan riittävä.  Olen yhä nimeen tyytyväinen. Haaveilin kyllä minimalistisesta palstasta, mikä ei ihan tainnut toteutua. Onneksi sentään monnimaisuus voi hyvin. ”Monnit […]

Leijona – räväkkä ja värikäs luonne, elää koko sielullaan ja etsii aina jotain uutta, kiinnostavaa ja jännittävää. Rakastaa kuitenkin ihania kynttilän valossa nautittuja iltoja kotona viltin alla.

  Iski sellainen olo, että nyt pitää päästä pois. Niinpä ostin öisessä mielentilassa liput Kööpenhaminaan. Tavoitteita on kaksi: olla yksin ja hengittää. Lähtö ilahduttaa minua. Liian monta kuukautta samoilla kaduilla saa aikaan vain levottomuutta ja pienen pään.  Erityisen mukavaa on, että kaupunki on minulle täysin vieras. En tiedä sen parhaista museoista ja kirjakaupoista, en lumisista […]

Jos Linnan juhlat eivät nappaa, katso dokkari Miamin jättivankilassa. Se on taattua Therouxia, eli surullinen, mykistävä ja ahdistava. Sen jälkeen juhlien seuraaminen tuntuu ihanan lohdulliselta. Kuvat: Ted Soqui & George Silk

Blogin pääroolissa toimii pieni kana, joka totta puhuen näyttää enemmän ankalta. Käytökseltään ja luonteeltaan kuitenkin ehdottomasti kanamainen.

Haamukirjoittajan tehtäviin on valittu Kanan emäntä Huitu. kananelamaa@gmail.com