Vihaan, vihaan, vihaan! Etenkin tätä strukturalistista. Merkin merkitys on suhteellinen, se riippuu merkin suhteesta muihin merkkeihin. Merkki on olemassa materiaalisesti vain merkitsijänä, merkitsijän viittauksen kohteena oleva merkitty taas merkkijärjestelmässä. Mieleen palaavat lapsuuden typerät lallatukset tyylillä keksijä keksi keksi keksin, keksittyään keksin keksijä keksi keksineensä keksin. Sjutton också!! Ei minulla muuta. Merkittävää viikonloppua vaan kaikille. Kuvaan […]

Jos syyllisyys kaivaa tai ei ole ketään, jolle avautua, mene Tunnustusten luolaan. Niin ovat tehneet monet muutkin: ”Tyttöystäväni (23 v.) on neitsyt. Se on minun vikani.” ”Olen syönyt kastematoja kesällä ja olen jo sentään 45 vuotta.” ”Mua ällöttää lihavat ihmiset.” ”Haluaisin kuulla jonkun ihmisen sanovan minulle rakastan sinua.” Sivusto on kiehtova yhdistelmä rippituolia ja sosiaalipornoa. […]

Tiemme päättyi nyt. Kun vielä rakastin sinua, oli kesä. Se oli niitä kesiä, kun kaiken kokee ensimmäistä kertaa, huumaantuneen kieppumisen paahtavalla festivaalialueella ja sydämen särkymisen, pakahtumisen molemmat ääripäät. Sellaiseen kesään soljuu osuvasti levy nimeltä Hölmö rakkaus ylpeä sydän. Kesä hiipui mutta rakkauteni sinuun, SMG, jäi sinnittelemään. En vieläkään sietänyt hittejäsi, ylläolevan levyn nimikkoveisua tai sitä […]

Hetki sitten pihalta kantautui vaimeaa naisen kirkumista. Ehkä. Ääni saattoi kuulua myös naapurista ja olla vauvan itkua. Tai vihaisen äidin vuorisaarnaa, tai kevään huumaamien lasten melua. Yhtä kaikki, pelko iski. Mitä jos kyseessä olikin raiskaus lenkkipolun katveessa, enkä tehnyt muuta kuin istuin tässä vatvomassa? Mitä jos olisin itse se, joka kirkuu, eikä kukaan reagoisi? En […]

Nyt olen puolueellinen. Myönnän kytkökseni ja esteellisyyteni neutraaliin kritiikkiin, mutta en anna niiden haitata. Ystäväni Netta on nimittäin ilmestynyt tänne salaa, ja perustanut rakastettavan sivun Iltaisin, aamuisin. Se on hyvin suloinen. Ihastukaa tekin. Kuvat: Netta Jasminet

Väärä tapa ilmaista persoonaa? Provosoidun harvoin, mutta kunnolla. Tällä kertaa syvän suivaannuksen synnytti Olivian numero 11/10. Sieltä pamahti kaksi näkemystä, jotka ottavat kantaa persoonan ilmentämiseen. Toinen kritisoi panostusta kodinlaittoon, toinen ulkonäköön. Ensimmäiseksi Täydellinen koti kertoo tyhjyydestä –otsikon alla Ninni Lehtniemi esittää mielipiteensä sisustuksen turhuudesta. Hänestä täydellisen keittiönjakkaran metsästys on ajanhaaskausta, koska kylään tulevat ihmiset ovat kuitenkin […]

Olen viimein löytänyt sen. Kyseessä ei oikeastaan ole oikea tekniikka, ainakaan hieno tai vakavastiotettava, mutta se toimii. Homma on hyvin yksinkertainen. Otetaan paperi, johon piirretään palloja. Palloja tulee yhtä monta kuin tavoitteita on. Aina kun tavoite on saavutettu, pallon sisään saa piirtää hymynaaman. Herttaista ja kannustavaa! Idea on napattu Mirja Tervon opuksesta Huimaavat korot. Siinä […]

Avioeron sattuessa käydään keskustelu, kumpi puolisoista jää yhteiseen kotiin, kumpi pakkaa romppeensa. Mutta entä jos taloon jäisivätkin pelkät lapset? Taannoisessa Lapsen maailmassa mainittiin perheestä, joka päätti järjestää asiansa tavallisesta poiketen. Heillä lapset jäivät entiseen kotiin ja vanhemmat asuivat siellä heidän kanssaan vuoroviikoin. Järjestelyssä on jotain hyvin liikuttavaa. Se rikkoo räikeästi oletusta siitä, että juuri lapsen […]

Kesän lennot Lissaboniin ja Berliiniin ostettu! Liian kivaa. Kertokaa siis lemppariasioitanne: kahviloita, puistoja, kirpputoreja, museoita ja mitä vain. Kaikki suosikit otetaan mielihyvin vastaan. Kuva: Oma

Isoisäni äidin kuolemasta on nyt kymmenen vuotta. On tullut aika valita. Isomummini asui ihanassa puutalossa, joka yhä on suvun hallussa. Viime käynnistäni on kuitenkin kulunut jo samainen vuosikymmen. On pelottanut. Muistan, miten jyrkiltä tuntuivat portaat, miten suuri ja hurja oli vintti, miltä tuoksuivat Nakke Nakuttajat ja valkoinen pitsipeitto. Muistan tarkasti esineiden paikat, korulipaston ja kiikkustuolin, […]