En kestä kuunnella sun juttuja

Päivän ja viikon puheenaihe: kenen juttuja täytyy kestää.

Vain luuserit liikkuvat ilman julkisia treenikalentereita, aloitti Virpi.
Yritin ohjata kaikki kanssani käydyt keskustelut salitreeniin. Ihmetyttää, että kukaan tyypeistä ei ajanut ylitseni trukilla, jatkoi Tiiti.
Mikä on vialla jos yli 30-vuotiaat ihmiset eivät tajua, että heidän henkilökohtaiset päivityksensä leviävät melkoisen laajalle, hiiltyi Sensei.

Kolmikolla on tykkejä pointteja, mutta jäin miettimään etenkin sitä, miten suurta vihaa muiden juttujen kuuntelu oikein herättää. Juuri kukaan ei tunnu tajuavan treenilätinää tai kakkaraportteja, mutta minä en ymmärrä niistä hiiltymistä.

Mikä siinä on niin raivostuttavaa, että yksi hihkuu blogissa kahvakuulista, toinen kaverille makroravinteista ja kolmas fabokissa vauvakakasta?

Tunnistan toki tunteen, että onpa ärsyttävä tyyppi. Silloin tosin vika on minussa. Jos toisten kuuntelu raivostuttaa, lähes aina syy on joko ylemmyys tai alemmuus. Kärjistetysti, että ei saatana kun mulla menee paremmin kuin tuolla läskiperseteiniäidillä, tai että piru vie, minä läskiperse en tee mitään kun muut käy aamukuuden armybicissä.

Ja sehän on ihan naurettavaa.

Olen sitä mieltä, että toisten jutuista hermostuvat saisivat vetää syvään henkeä ja muuttaa asennettaan.

Sen sijaan, että keskittyy siihen, mitä ei tahdo kuulla, voisi joskus miettiä, miksi toinen haluaa asiasta kertoa. Ehkä innostustaan, ylpeyttään tai epävarmuuttaan – ja mitä sitten? Antaa kertoa, jos haluaa.

Onko se oikeasti niin rasittavaa?

Kuva: Aih