Jumppaterroristit

Varoitus: pinnallista ruikutusta luvassa.

Eiffel otti Zen Dayz -palstan keskustelussa esiin tärkeän asian: eri jumpat eritasoisille liikkujille. Hän toivoi jumppaerottelua ”rauhallisille (ja ihan suoraan sanottuna rytmitajuttomille heilujille) ja sitten hikeä ja verta raastamaan meneville.”

Pakko tunnustaa, että niin minäkin.

Rytmitajuton heiluja on nimittäin jumppaajatyyppi, jota on mahdoton sietää. Hänelle yksinkertaisetkin liikkeet ovat liikaa. Kun pitää nostaa, heiluja laskee. Kun mennään oikealle, tiedätte kyllä, minne heiluja menee. Pieniä liikemokia sattuu kaikille, mutta heiluja sössii kaiken. Siis ihan kaiken.

Johtuuko kyvyttömyys rytmitajun tai kehonhallinnan vajaatoiminnasta? Miten muuten pelkkään askelkyykkyyn on mahdollista sotkea mukaan velttoa lanneliikettä ja huojuvaa käsivartta? Ja onko minkään todennäköisyden mukaista, että heiluja osuu ihan aina eteen?

En tahdo kuulostaa agressiiviselta, onhan kaikilla oikeus hikoilla tyylillään. Erilaisuutta pitää sallia, mutta mieluiten muualla kuin jumppatunnillani.

Pitäisikö minun katsoa peiliin ja itseäni, ei peilin kautta heilujaa, ja hävetä syvästi? Vai irtoaisiko joltakulta edes vähän vertaistukea?

Kuva: Hubpages