Kaksi ajatusta ahdistuksesta

Viime päivinä kaksi viisikymmenvuotiasta, upeaa naista on ilahduttanut minua viisaudellaan.

Kun eräs aamu oli erityisen painava, soitin äidilleni. Äiti tiesi, mikä tepsii.

”Nosta se mörkö esiin. Hae jokin esine, istuta ja se sohvalle, ja sano: tässä sitä nyt ollaan. Sinä ja minä. Eikä kuule haittaa.”

Ja mörkö häipyi.

Ystävän äiti taas puhui viisaita iltapuhelussa ihan ohimennen.

”Ahdistukselle pitää sanoa, että tervetuloa ja tervemenoa. Ikävä tunne on hyvä kohdata, mutta sitten se saa mennä.”

Maailmalle kiitos äideistä, omista ja muiden.