Kaksikymmentä vuotta, painava olo

 


”Jonakin päivänä osaan surra niin kuin pitää, asioita joilla on merkitystä



Mutta tänään suren sitä
, että vieläkin jaksamme rakastaa, ja me kiitämme, koska on annettu mahdollisuus. 

 

Täytin eilen kaksikymmentä vuotta. Olo on jotenkin raskas ja rakas.

Koetin kauan kirjoittaa tähän jotakin oleellista ja merkittävää, mutta ei siitä tule mitään. Luovutan. Kun on tämä tietty, painava olo, voi vain mennä untuvapeittojen alle, kuunnella Melissa Hornia ja lukea runoja. Runoilijat osaavat pakenemisen sijaan pakottaa tämän olon sanoiksi. Se riittää.

Runo:  Sanna Karlsrtröm