Linnanmäen pullamössösukupolvi
Tuttu kuvio. Yle teki jutun Linnanmäen työoloista, ja taas mentiin.
Hesarin sivuilla keskustelu aiheesta oli edennyt ruhtinaalliset puoli tuntia, kun mukaan vedettiin vanha kunnon pullamössösukupolvi. Vertailukohdaksi pääsi yllätyksellisesti keskustelijoiden oma, sankarillinen nuoruus, jossa pissahätä ja muut murheet kestettiin hammasta purren.
”Nyt oikesti joku roti tähän teinien narinaan.”
”Ovatko kesäduunarit liitossa vai kuvitellaanko että tes tippuu taivaasta?”
”Sen saa mitä on sovittu eikä yhtään senttiä tai vessataukoa enempää.”
Jos kyseessä olisi oikea työpaikka ja työntekijät juhlineet täysi-ikäisyyttään jo vuosikymmeniä sitten, vastaanotto olisi aivan toinen. Jos Nokialla irtoaisi kirjallinen varoitus siitä, että myöhästyy kaksi minuuttia, tai jos Helsingin sosiaalitoimessa työntekijät saisivat arpoa nestehukan ja housuun lirahduksen väliltä, mekkala ja poru olisi valtava.
Kun taas pääroolia näyttelee nirppanokkanuoriso, ainoa mekkala on, että miten he kehtaavat ruikuttaa.
Se, että itse oli nuorena sopeutuva vellihousu, joka ei kehdannut vaatia parempaa, ei tarkoita, että muut eivät saisi niin tehdä.
Kuva: Iltalehti
