Matkoilta ei saa, mitä tilaa

En halua ikinä suunnitella matkoja etukäteen.

Silti aina on mielikuvia, jollaisiksi kuvittelen perillä odottavat päivät. Kun päätin lähteä minilomallani Riikaan, ajatukseni oli jokseenkin tämä:

paikallisten kanssa kuljailua, sohvasurffausta, eksymistä rämiin kortteleihin, hiljaisuutta ja yksinoloa.

Kun mukaan päätti lähteä ystävä, jonka mielestä pub crowl, aussipojat ja bikinit tekevät loman, suunnitelmat menivät uusiksi.

Sohvan sijaan yövyimme kaupungin suosituimmassa hostellissa ja paikallisten sijasta illat kuluivat äänekkäiden jenkkien, kanadalaisten ja norjalaisten seurassa. Ohjelmaan kuului kulttuurin sijasta rantoja ja perunaletut korvasi pasta.

Ja se oli hyvin, hyvin rentouttavaa.

Huomasin, miten virkistävää on saada extemporeseuraa, jonka intressit eroavat omista. Kun en päässyt solahtamaan tuttuihin matkarutiineihini, tajusin entistä vahvemmin, miten paljon niistä pidänkään. Siksi karkasin niiden pariin vapaina hetkinä tavallista suuremmalla vimmalla.

Juoksin pehmeässä iltavalossa pitkin puistoja ja kutittelin pulskeita kissoja. Makasin nurmella, uin käsipohjaa. Karkasin seurasta yksin kotoisaan baariin ja baarista joelle, jossa nojasin puuhun ja hengitin keuhkot täyteen kesää. Tapasin sateelta tuoksuvan reissaajan, jonka kanssa seikkailimme pitkin vanhaa hautausmaata. Haudoilla oli penkkejä, joilla istua, ja kauhistuttavia kasvokuvia.

Kun ystävä oli juhlinut jalkansa kipeiksi, rojahdimme vuoteelle ja kerroimme iltojemme parhaat palat.

Pienellä matkallani opin siis monta tärkeää asiaa.

1) Erilainen reissuseura ei ole miinus. Se on hupaisaa ja uutta.

2) Omista fiiliksistä kannattaa pitää kiinni. Jos syreenit kiinnostavat shotteja enemmän, on parempi livahtaa reteästi paikalta kuin haukotella loppuilta tanssilattialla.

3) Karsastamaansakin tekemistä kannattaa silti kokeilla. Ostoskeskusmaratonin ansiosta löysin viimein aurinkolasit, joiden ostoa olen lykännyt edellisten hajottua, ja rannalla löysäily teki sielulle hyvää.

4) Lyhytkin matka pelastaa. En ollut ennen tajunnut, että mielenrauha ei vaadi satojen kilometrien junamatkaa, vaan puoli tuntia paikallisjunan vilinää riittää.

Joten siis, ihanat ystäväni, ihania pieniä ja suuria kesämatkoja teille kaikille. Jos kaipaatte vinkkejä etenkin Itä-Eurooppaan (uusi hittikohde, aistin), kerron mielelläni, mitä pystyn.