Olen outo hyypiö, joten saanko muuttaa asuntoosi?

Kesä lähestyy, joten niin lähestyy myös yleinen asuntopaniikki.

Vuokrasin viime kesäksi asuntoni pois, joten olin ensimmäistä kertaa vuokranantajan asemassa. Se oli valaisevaa.

Nettiin laittamani ilmoitus toi lyhyessä ajassa monta vastausta, joista valtaosa oli tasaisen kohteliaita, kivoja ja värittömiä. Lähtemättömän vaikutuksen teki kuitenkin nainen, joka lähestyi minua seuraavalla viestillä:

”Kyselisin vuokrattavasta yksiöstä.Pystyisikö muuttamaan jo huhtikuun lopulla?ja hintaa haluaisin alentaa,koska asunto on kuitenkin aika pieni.terv.jenna.k”

Ja siinä se.

Ei tervehdystä, ei itsensä esittelyä, ei mitään.

Vau.

Juuri tuollaisen ihmisen kuka tahansa haluaakin omaan kotiinsa. Ihana Jenna, kuinka sinulla voi olla noin törttö kaima?

Töksäyttelevä tyyppi ei ole kuitenkaan mitään verrattuna siihen sankariin, joka haki ystäväni asuntoa tarjoutumalla kotiorjaksi. Hän lupasi siivota kaikkien kämpässä asuvien naisten huoneet ja pestä myös pyykit.

Tai siihen pomottajaan, jolla oli toisen ystäväni kämpässä mielipide niin sisustusvalinnoista kuin ikkunoiden puhtaudesta.

Ei kai voi muuta kuin todeta, että ihmiset ovat ihan outoja.

Tänä kesänä aionkin suhtautua asunnon etsimiseen aiempaa hilpeämmin, kun tiedän, ettei prosessi ole hehkeä toisellakaan puolella pöytää.