Onko sinulla varaa matkustaa?
Törmäsin juuri ennen matkaa vanhaan ystävään, joka ihmetteli, miten minulla on varaa matkustustamiseen. Ajatus on hoopo, mutta yleinen. Sen mukaan matkustus on jotakin ylimääräistä, luksusta, johon liikenee rahaa vain parhaina päivinä.
Ymmärtäisin sen, jos elämä olisi todella pelkkää tuilla kärvistelyä, mutta sama mantra toistuu useilla hyvätuloisilla kavereillani. Rahaa palaa bensaan, Guessiin ja Rekoderligiin, mutta matkaan sitä ei liikene. En sano, että kaikkien täytyisi tahtoa pois, en todellakaan, mutta jos pois tahtoo, rahasta se ei ole kiinni. Halpa eläminen onnistuu myös ilman liftaamista tai kovia öitä juna-asemalla.
En tykkää vikinästä kyllä mä jos mulla olisi rahaa. No, niin. Useimmat vikisijät kaatavat viiden hostelliyön verran mammonaa kurkustaan alas joka perjantai. Olisi ok myöntää, että ei, priorisoin rahankäyttöni mielummin arkeen kuin lentoloppuihin, tai että ei, en edes halua ulkomaille. Tai jos tilanne todella olisi, ettei sentin senttiä irtoa muuhun kuin välttämättömyyksiin.
Eräältä ystävältäni jäi Thaimaan-matka väliin, kun matkakumppani ei suostunut lennolle, jossa olisi ollut välilasku. Ei se tosin ystävääni haitannut, sillä silloin neljän päivän Pariisin-loman shoppailubudjetti kasvoi yhdellä nollalla.
Rahansäästötapansa kullakin.