Karttaummikko

 

finish_map1_large.jpg

Tein kiusallisen havainnon.

En hahmota Suomea kartallisesti juuri lainkaan.

Yliopistolla on väkeä mitä kiehtovimmista paikoista, mutta minä idiootti en usein tiedä edes, että sijaitsevatko ne rannikkolla, sisämaassa vai itärajalla. Vaikka maailmankartta menee, omat kulmat kangertelevat.

Niinpä tein itselleni ala-astehenkisen kokeen ja piirsin kartan. Lopputulos on nöyryyttävä.

Etelä-Suomeen piirtyy helposti paperille, samoin Oulu ja Rovaniemi. Sitten Mikkeli-Kuopio-Iisalmi-Kuhmo, tuttu reitti kesämökille.

Sitten alkaa tökkiä. Tiedän kyllä, kummalla puolella maata ovat Seinäjoki, Joensuu ja Jyväskylä, mutta aivan täsmälliset kohdat? Ei toivoa. Missä ovat Kotka, Pori ja Salo? Tai apua, uusi kotikaupunkini Tampere? Hävettää.

Karttani on tynkä, oikea Suomineidon irvikuva. Vaikka tilanne ei ole vielä niin onneton kuin näillä amerikkalaisreppanoilla, tuntuu, että lähellä ollaan. Tuntuu naurettavaa luetella Afrikan valtioita ja Aasian suurkaupunkeja, jos ei tiedä, missä on Kempele.

Kuva: Sen sentään tiedän, ettei tämä ole Suomi. Design Sponge.

Puheenaiheet Ajattelin tänään

En billet til København, tak.

 

winter_in_copenhagen_by_mariamism-d30oopc.jpg

Iski sellainen olo, että nyt pitää päästä pois. Niinpä ostin öisessä mielentilassa liput Kööpenhaminaan. Tavoitteita on kaksi: olla yksin ja hengittää.

Lähtö ilahduttaa minua. Liian monta kuukautta samoilla kaduilla saa aikaan vain levottomuutta ja pienen pään. 

Erityisen mukavaa on, että kaupunki on minulle täysin vieras. En tiedä sen parhaista museoista ja kirjakaupoista, en lumisista puistoista tai kuumasta kaakaosta. Minulla ei ole juurikaan toiveita niille varastetuille päiville, jotka siellä vietän.

Tyhjänpäiväinen oleskelu jouluvalojen ja Joanna Wangin kainossa seurassa on riittävää.

Kuva: Marianism

Kulttuuri Matkat