Teksti H&M:n seinässä:
En kyllä tosiaankaan keksi, miksi ei.
Ja toivon, ettei kukaan muukaan.
Kuka a) haluaa b) viitsii c) löytää aikaa/rahaa/omaatuntoa käydä päivittäin vähän hipelöimässä uutuushalpisrytkyjä?
Jaksan harvemmin hermostua mainosfraaseista, mutta tämä mintunvihreä aivopieru sai minut suuttumaan.
Kuvat: Yankuei & Jesus Arellanes
Kesän viimeinen päivä.
Jipii. En yhtään jaksa olla haikea.
Siksi on onni, että puhuin äsken vanhan ystävän kanssa. Kun kysyin, miten tämän kesä meni, hän vastasi oppineensa ostamaan vaatteita muualtakin kuin H&M:stä.
Se on hieno näkökulma.
Välillä voi nimittäin olla parempi keskittyä kokemuksien sijaan siihen, mitä oppi. Sillä toisin kuin heleä rusketus, aurinkoiset pusut ja merentuoksuiset jalat, uudet taidot hyödyttävät yhä marraskuussa.
Siksi päätin listata, mitä kesällä tuli opittua.
Opin juoksemaan kaksi tuntia. Lukemaan sujuvasti karttaa ja homoerotiikkaa. Soittamaan djempeä ja vaihtamaan pyörän kumin teoriassa. Tämän kesän jälkeen osaan syödä parsaa oksentamatta, uida sammakkoa ja lausua sanan Дякую.
Entä itse?
