Ruma ja kömpelö
Myöhäisessä raitiovaunussa ainoa lehti oli Kaasujalka. Inhoan autojournalismia, mutta koska kyllästysasteeni oli korkealla, päätin antaa moottoriurheilulle mahdollisuuden – onneksi!
Lehti oli hyvin viihdyttävä, vai mitä mieltä olette seuraavasta analyysista:
”Hitto, kuka maksaa tuollaisen summan niin rumasta autosta?”
”Se lisäsi outoa kiinnostusta, että naapurustossa asunut, kauniisti sanottuna ruma mies onnistui iskemään hyvännäköisen naisen, vaikka ajoi Terracanilla.”
”Pyräköiminen Kallion kadunvierillä onnistuu, toisin kuin näillä trendikkäillä kaikenaailman mukamasmaastureilla.”
Mitä verbaalista jyräystä, miten ihanan suoraa ja rouheaa arviointia. Ei kaunistelua, ei turhanpäiväistä kikkailua, vaan peittelemätön tykitys siitä, miten kolho ja kömpelö autonkuvatus muuttuikin kiehtovaksi yksilöksi, jolla voisi kuvitella jopa ”Krokotiilimiehen buutseissaan ajelemaan”.
Propsit Urmas Hurmalaiselle!
Milloin vastaavanlaista tykitystä saa lukea kosmetiikasta? Tyylillä, että tää luomiväri näyttää ihan silmätulehdukselta, mutta koska siitä huolimatta sain baarista munaa, se on tosi jees.
Sitaatit urmas Hurmalaisen jutusta Ruma ja miehekäs Korean jeeppi, Kaasujalka 3/11. Kuva printscreen.