Syyskuu

Syyskuu muuttaa aina kaiken.

Kaksi vuotta sitten muutin pieneen asuntoon keskustassa, kuuntelin mukulakivisadetta ja Regina Spektoria ja olin varma, että sen onnellisemmaksi ei voi ihminen tulla. Elin kaikki kliseisyydet samassa rytäkässä: punaviinin, katutolppia vasten suutelun ja Andorran hämärät elokuvat.

Kului vuosi, ja kesän päättyessä pakkasin vihreän rinkan kirjoilla ja hyttysverkolla ja lensin Kuala Lumpuriin. Siellä vasta olinkin onnellinen.

Tänä vuonna syksy sekoittaa taas kaiken. Se tuo kroonisen ikävän, ja kodin kaupunginosasta, josta en tiedä mitään. Jännittää, mutta tahdon uskoa, että tälläkin kertaa syyskuu on lempeä, syyskuu on kärsivällinen.

Nyt nappaankin isoisoäitini vanhan pyörän ja ajan tihkusateessa yliopistolle. Pitäkää superpeukut!

Kuvat: Syksyt 2009 & 2010