Tee jotain kreisiä

”Olen päättänyt oitis karistaa harteiltani hus pois moiset elämänilon kukistajat, huutaa töttöröö ja tehdä jotain, mitä mieleen vain juolahtaa.

Vedän vaikka kovaäänisen tanssi-laulumusikaalin olohuoneen lattialla, lähden juoksemaan kadulla, ilman että olisi oikeasti kiire tai tarjoan lapselle kakkua lounaaksi – suoraan kakkulautaselta, tietenkin.” 

-Virpi Mikkonen

Milloin teit viimeksi jotain outoa, yllättävää ja hassua?

Toivottavasti tänään, tai ainakin tällä viikolla.

Mikään ei pidä ihmistä enemmän elossa kuin sattumanvarainen hulluttelu. Kuten vaikka spontaani päätös ajaa pyörällä laiturilta, kiepauttaa jäällä kärrynpyörä tai lähettää pyöräillessä söpölle tyypille lentopusu.

Ihan mitä vain, mistä tulee sopivan kuriton olo.

Itse saan vastata omaan kysymykseeni onneksi: neljä tuntia sitten.

Olin iltalenkillä Seurasaaressa. Pehmeä valo, tyyni meri ja täydellinen rauha olivat niin vastustamaton kombo, että hetken mielijohteesta päätin juosta veteen. Nakkelin vaatteet rannalle ja kirmasin keskelle ihanaa viileyttä. Kelluin, kunnes hytisytti ja hymyilin niin, että poskissa kipinöi. Olin tosi onnellinen.

Loppulenkki märissä vaatteissa ja flunssan jälkimainingeissa ei ollut ehkä paras ajatus, mutta mitä siitä. Sainpahan pienen, hienon hetken.

Samasta teemasta kirjoitti tänään myös Trendin aina niin ihana Virpi Mikkonen. Luin hulluttelupostauksen, kun kömmin kuuman suihkun kautta pehmeisiin pussilakanoihin.

Vain hulluttelulla pysyy järjissään.

Kuva: Hääppöinen kuva, hieno hetki. Karkasin Public Actionin bileistä ja lähdin tutkimaan läheistä Konepajahallia. Oli pakko kiivetä ohuita tikkaita sen korkeimpaan kohtaan. Hieman tutisutti, mutta kannatti.