Kotiinpaluu

 

IMG_1192.JPG

Tasan kuukausi sitten varhain aamulla saavuimme Tommin kanssa Helsinki-Vantaalle. Matkalla kotiin ymmärsin jotain Suomen eksoottisuudesta ulkomaalaisten silmissä, oli säkkipimeää ja satoi räntää. Taksikuski kuittaili teiden kunnossapidosta. Hetki aiemmin lentokentällä suomalaismies oli aiheuttanut taxfreessä kohtauksen, kun Fazerin sinisen sijaan myymälässä oli sveitsiläistä suklaata. Kotoista. 

Eräs tuttavani sanoi viisaasti, että matkaa koetaan vielä kauan kotiinpaluun jälkeen. Makustellaan, muistellaan, laitetaan oikeaan kontekstiin, kasvetaan. Tällaisia tunnelmia meillä on ollut Tommin kanssa viimeisen kuukauden aikana, kun olemme pala palalta sisäistäneet kokemaamme. Tarkoituksenani on tuoda myöhemmin tänne blogin puolelle tarkemmin häämatkamme tapahtumia ja matkakertomuksia, mutta haluan tässä ensin kokoavasti kertoa reitistämme. 

Balin Amedista suuntasimme Sanur -rannalle, jossa ranta oli hienohiekkaista ja sesongin ulkopuolella rauhaisaa. Sanurista lensimme Singaporeen, josta otimme seuraavana aamuna bussin Malesian puolelle Kuala Lumpuriin. Kuala Lumpurissa vietettyjen päivien jälkeen lähdimme bussilla pohjoiseen, aivan Thaimaan rajalle, Penangin saaren Georgetowniin. Vietimme Joulun tässä sielukkaan lämpimässä maailmanperintekohteessa, jossa oli hämmentävän paljon kahvioita ja värikäs Little India.

Georgetownista matkasimme vielä neljäksi päiväksi takaisin Kuala Lumpuriin, jonne siskoni perheineen tuli viettämään lomaa. Tutuksi tulivat Bukit Bintanin ostoskeskusten alakerrosten ruokamaailmat, jossa söin alhaisesta hintatasosta huumaantuneena varastoon erityisesti korealaista pannukakkua. Lähdimme sieltä porukalla Singaporeen, jossa seuraamme liittyi isäni perhe. Vietimme Singaporessa mielettömän uuden vuoden ja lähdimme siitä vielä laivalla Indonesian Bintan -saarelle viikoksi.  Tammikuun puolessa välissä matkasimme rinkkoinemme Singaporen Changin lentokentälle, josta oli aika ottaa 13 tunnin lento kotiin.

Juuri tänään, ystävänpäivänä, minusta tuntui riittävän ajatukseen kypsyneeltä ottaa kameran muistikortti esiin ja ryhtyä siirtämään 2555 kuvaa. 

IMG_1548.JPG

IMG_1194.JPG

IMG_1796.JPG

IMG_1491.JPG

Suhteet Oma elämä Matkat

Amed -matkapäivitystä tropiikista

Kuten varmaankin odottaa saattoi, reissun edetessä oli hyvä pitää pieni tauko iPadin näpyttelystä. Hieman ovat maisemat tällä välin vaihtuneet, ollaan Tommin kanssa nyt Amedissa Balilla. Paljon jäi kuitenkin Japanin matkaosuudesta kertomatta -palaan niihin kertomuksiin kun tulee sopiva hetki. Joka tapauksessa tällä hetkellä jos lähtisin bunkalowista ulos kävelemään (eikä olisi ilta, täällähän ei ole mitään katuvaloja), näyttäisi suunnilleen tältä: 

image.jpg

image.jpg

image.jpg

Balille saavuttuamme yövyimme pitkien lentojen jälkeen muutaman yön Kutalla. Tiivistetysti voitaneen sanoa, ettei se paikkana ollut kyllä yhtään meidän juttu. Päädyimme lähtemään muutaman tunnin ajomatkan päässä Amedin rannalla sijaitsevaan Bunutanin kylään. Maalaiskylä sijaitsee Koillis-Balilla, jossa vuoristo on jylhää, karua ja pääelinkeinoina maanviljely ja kalastus. 

Neljä päivää täällä viettäneenä voin kokemukseni pohjalta sanoa, että täällä saa kyllä rauhallisuutta kerrakseen. Päivät rytmittyvät aikaiseen heräämisen ja varhaiseen nukkumaanmenoon, sillä auringon laskettua ei aktiviteetteja juuri ole. Kylä on sijoittunut rannan suuntaisesti ja kapeutensa sekä liikenteen puolesta kenties kävelyä parempi kulkutapa lyhyeilläkin matkoilla on skootteri.

image.jpg

image.jpg

image.jpg

image.jpg

image.jpg

Turisteja on tähän vuodenaikaan kourallinen ja kylä hyvin pieni, kanoja kulkee teillä vastaan, paikalliset polttelevat risuja suurissa kasoissa ja ihmisten köyhyys on varsin ilmeistä. Täällä kalastuskausi on lyhyt ja maanviljely haasteellista. Amed on kuitenkin tunnettu hyvistä snorklaus- ja sukellusmahdollisuuksistaan, joten vesiaktiviteetteja löytyy. Tänään Tommin kanssa vietettiin päivä snorklailemassa, ihmettelemässä kirjavia kaloja. Ranta itsessään on kivinen ja pohjassa koralleja, joten snorklaamaan mentäessä täytyy olla tarkkana.

Kokemuksena kylässä olo on tähän asti ollut positiivinen, sillä se on auttanut näkemään autenttista elämää saarella. Toisaalta tämän hiljaisuuden jälkeen on kiva siirtyä jonnekin seuraavaan paikkaan, jossa emme lähes joka ilta olisi ravintolan ainoita asiakkaita. 

Suhteet Oma elämä Matkat