Jätimme Tommin kanssa maanantai-aamuna rinkkamme Uenossa sijaitsevaan hotelliin ja suuntasimme kello kahdeksan junalla kohti kansallispuisto Hakonea. Hakone on parin tunnin päästä Tokiosta sijaitseva vuoriston syleilyssä oleva luontoalue, joka on tunnettu näkymistään ja kylpylöistään ja näin ollen on yksi tokiolaisten suosikkilomakohteista.

Tokion Shinjukusta lähteneellä junalla pääsimme kätevästi Hakone-yumoton juna-asemalle, josta varsinainen retkemme alkoi. Maanantaina ilma oli uskomattoman kaunis, kirpeä syyspäivä. Aurinko paistoi ja pilvet liikkuivat nopeasti taivaalla. Hakone-Yomotosta otimme bussikyydin vuoristoteitä pitkin Motohakone-Koon. Motohakone-Ko sijaitsi Ashi -järven rannalla ja rannalta vuoria tiiraillessa pystyi myös selkeästi erottamaan valkohuippuisen Fuji -vuoren, joka kuuluu maailman perintökohteisiin. Motohakone-Kosta retkemme jatkui merirosvohenkisellä laivalla Togendaihin. Laivamatka kesti noin puolisen tuntia, eli riittävästi turistikuvien ottamiseksi. Togendaista matkustimme vielä vaijerihissillä Odawaraan.  Odawarassa vuoresta kohosi valkoista höyryä ja myytävänä oli mustia kananmunia. Paikallisen uskomuksen mukaan jokaisella kananmunalla ansaitsi seitsemän elinvuotta lisää. Eli siitä sitten innolla safkaamaan. Molemmille söimme yhden kananmunan, vaikka minimikoko pusseissa olikin viisi munaa. Kananmunalta se tosiaan maistui ja Tommi pilaili tuntevansa itsensä heti nuoremmaksi. Päiväreippailun jälkeen lähdimme hotellille Togendain seudulle, jossa meillä oli perinteinen japanilainen ryokan majoitus varattu kahdeksi yök. Näkymät hotellihuoneen ikkunasta olivat aivan mielettömät yli ruskan valtaamien puiden. Kasasimme illan tullen futonpedit lattialle ja vietimme aikaa kimono-asuissa ja tohveleissa.