Musta tulee siis koululainen ja vielä syksyisellä kampuksella nahkainen kansio kädessä eteerisesti hengaileva sellainen! Miten älyllistä! Koko kouluun sonnustautuminen tehdään Gilmore Girls- hengessä, tietenkin. Aavistus Jumalat juhlivat öisin- bohemiaa ja ripaus niitä kuolleita runoilijoita. Vaahteranlehtiä ja pehmeitä neuleita, väittelyitä Kierkegaardista ja ummehtuneita luentosaleja joissa kaikilla on päällään poolo tai tweedmekko. Päällekkäin. Reilun viikon verran saan […]

Olen elänyt koko elontynkäni ilman marjastusta tai sen suurempaa säilöntäviettiä. Äiti kyllä pakasti aina pari lootaa Kontulan ostarilta haettuja lötsiä mansikoita talveksi piiloon eikä niitä kukaan sieltä pakasteesta syönyt, enintään vierasvaratorttua niistä kai tehtiin. Sukupolvet ylittäväksi perinteeksi siitä ei siis ollut. Mutta nyt on humpan juoni kuulkaas muuttunut! Kovasti ihmettelen että mitä sitä ennen talvisin […]

Ei se sarja! Vaan rakas entinen työläisbulevardini, jota halkoo sporan kolina ja pöyheät puut. Seitsemän vuoden aikana ylitin kadun tuhansia kertoja laittomasti puikkelehtien Valintatalo-koti-bussipysäkki-Alepa-koti-väliä ja mitä pitempään siellä asuin, sitä vikkelämmiksi jalkani ja rakkaammaksi korttelit kävivät. Lopulta päädyin muuttamaan saman kadun varrella kolmeen eri kertaan. Siitä tuli mun katu. Välillä kyllä käväisin Kumpulassa ja sieltä […]

Sitähän voi olla vaikka missä. Jos ajattelee noin niinkun alla. Ehkäpä otan taas todellisen otteen todelliseen elämään ja alan kierrättämään, hammaslankaamaan ja uskomaan ihmeisiin. Eilen mietin sitä kun ihastuttiin ja ilmassa kihisi käsittämätön syke. Niitä viikkoja silloin ihan alussa, kun tajusin että tämä ei ole enää omissa käsissäni ja jo jotain alkanutta en voi enää pysäyttää. Niinkuin […]

Kaupungilla on lainassa lampaita. Ne määkii ja möllöttää tuolla lenkkipolun varrella ja on kamalan liikkiksii. Ne on täällä kesätöissä. Ilmeisesti perinteinen laiduntaminen pitää tällaiset kaupunkilaiset rantametsät ja pellot kustannustehokkaasti avoimina ja samalla pikkulampaat rouskuttaa kaiken epätoivotun kasvillisuuden nassuunsa. Ja näyttää kamalan perinteikkäältä ja pörröseltä. Jyväskylän kaupunki kertoo että ”laidunnuksen taloudellisuutta ja lopputulosta verrataan raivaamiseen metsäisessä maastossa […]

  Meillä on asunto-aiheisia ajatuksia. Vuokra-asunto ja omistusasunto ja asumiskustannukset ja plip plap plööp. Eikö kaikki voisi vaan laittaa tennarit jalkaan ja pitää hauskaa ja olla ajattelematta asunto-asioita. Mutta ei voi, kun edessä on valinta vuokra- tai omistusasunnosta. Vaihtoehdoista ”tätä-asuntoa-ei-tarvitse-eikä-saa-rempata-kodiksi” ja ”tämä-asunto-on-remontoijan-unelma-mutta-tajuatko-yhtään-mihin-sitoudut”. Olen katsonut vierestä kun sukulaiset, ystävät ja naapurit remppaa. Nähnyt miten iloisia ne […]

Yli vuoden Jyväskylässä asumisen jälkeen minua mietityttää ihan hirveästi yksi asia. Miten joukkoliikennetön kaupunki voi olla kaupunki? Miten tunnetaan itsensä jyväskyläläiseksi jos ei ole koskaan istunut ratikassa tai bussissa tai metrossa muiden jyväskyläläisten kanssa? Minulle ei ole vieläkään muodostunut mitään yhteisöllisyyttä tai kokonaiskuvaa näistä kaupunkilaisista enkä koe olevani millään tavalla samassa veneessä/bussissa/junassa/ratikassa muiden täällä asuvien […]

Otsikko ei viittaa sitten säähän, vaikka se onkin uusi lempipuheenaiheeni ja tuorein riippuvuuteni (ennustukset) eikä myöskään vallattoman kreisiin hurmoskesään jota olisin tässä viettänyt, sillä en ole, olen möllöttänyt mökillä ja taputellut kakkaa (oikeastaan sinnikäs mieheni on, mutta luen itseni siltikin osatekijäksi paikan savisessa piharemontissa). Tästäkin huolimatta voin sanoa että mahtava meininki meneillään. Koska olen päässyt […]

  Kun paistaa, pigmentin lisäksi kytee sisäinen paine päästä ulos hyödyntämään joka ainoa auringon porottama hetki. Olen hullu jos olen sisällä. Ulkona paistaa! Niin upea ilma! Nyt pitää nauttia! Siellä sitten viltillä maataan ja katsotaan kellosta että kauan vielä. Kun sataa, päässä pyörii ristiriitaiset raivon ja lannistuksen sekä salaisen helpotuksen tunteet. Tähänkö tämä loma suttaantuu, […]

Katsoin kotimaisemaa. Lähdin Ruotsiin ja löysin Barkarbystä sukupuuttoon kuolleen Wayne’sin. Söin sushia PK-husetissa. Paras ystävä antaa läksiäislahjaksi pannukakkua jonka voi syödä laivan hytissä. <3 Ihastelin balettia ja ihmistä Lounaispuistossa. Tein lenkin Jyväsjärven ympäri ja löysin hyvän rytmin. Paistoin pekoniparsaa mökin valurautapannulla. Juhlin hääpäivää. Pelkäsin kaunista ilmaa. Sain kuvauutisia mökin etenevästä maanmuokkausprojektista. Perustin parvekkeelle poropeukalon puutarhan. Istuin ystävien kanssa Vapianon […]