I love Psyko-Tanja
Harvoin näkee niin järjettömän ihanaa konseptia kuin Syksyn Sävel Retro.
”Musiikkiviihdeohjelmassa” ei-edes-niin-vanhoja hittejä (oliko nämä todella silloin hittejä??) muistellaan ensin ajassa taaksepäin alkuperäisin taltiointeihin siirtymällä ja seuraavaksi laittamalla sittemmin turvonneet ja useimmiten alkoholisoituneet artistit esittämään kiusaantuneina kappaleensa kameran edessä vielä kertaalleen. TYKKÄÄN!
Homma ei olisi kuitenkaan hulluutta nähnytkään ilman ihastuttavaa Tanja ”green screen” Huutosta. Mikään propsi ei ole Tanjalle varmaan tämän ohjelman jälkeen enää vieras (viimeksi työnnettiin korkkareissa retroa tv-kameraa pitkinpoikin stagea) eikä mikään päälleleikattu tanssimuuvi halki ruudun liikaa. Tukka on reippaasti sekä tupeerattu että krepattu ja Tanjan siluetti kahisevien puhviverhojen alla lähes tunnistamaton. TYKKÄÄN!!
Koko konseptin kruunaa kuitenkin Psyko-Tanjan silmitön pirtsakkuus. Joka ikinen artisti spiikataan sisään järjettömillä latteuksilla, älyttömällä innolla ja täysin hiljaiseksi vetävällä ”ilkurisuudella”, joka on niin noloa, että se on enää pelkkää parasta. Luulen että Tanjalla itsellään on työssään maailman hauskinta ja kameramiehen, ohjaajan ja editoijien osuus yhtä röhötystä. Kunpa Tanja olisi minunkin työkaverini!
Kun sen naama menee sekunniksi sillä tavalla iloisesti umpiruttuun juuri ennenkuin seuraava artisti ponkaisee menneisyydestä lavalle, ruudun toisella puolella on superhauskaa olla hetken verran melankolinen, muistoja hellivä suomalainen.
TYKKÄÄN!!!