Miltä työ tuntuu

enough-fall-asleep-girl-hard-Favim.com-516810.jpg

No ihan kamalalta.

Tuossa yläpuolella olevassa kuvassa minä opiskelen. Ja se on IHANAA. Koska tuossa kuvassa noiden hiusten alla on iho ja ihon alla aivot ja aivoissa semmonen rohina ja jytke ETTÄ. Koska tuossa kuvassa tapahtuu jotain, väsymyksestä ja pakerruksesta huolimatta. Tai siis juuri siksi.

Opiskelu oli aikuiselle jatkuvaa pääjumppaa, alku- ja loppuvenytyksineen, palautusjuomineen, kaikkineen. Extreme pää-makeover. Koko olemukseni terävöityi kun pitkään levänneet päättelysolut pistettiin hommiin ja yhtäkkiä 1.huomasin olevani jossain tosi hyvä 2. sain siitä jopa arvosanan 3. jytkettä ja rohinaa riitti myös pään ulkopuolisella kampuksella ja se toi ihan kamalasti onnea ja iloa myös sinne hiusten alle.

Ja se oli kertakaikkisen, ehdottoman, ennaltaodottamattoman, uskomattoman ja huikentelevaisen ihanaa!

***

Tässä allaolevassa kuvassa taas… no siinä minä olen töissä.

local-ad-the-office-352159_1555_1039.jpg

Kyllä, olen palannut töihin.Täällä ollaan, taas. Koko kesä. Töissä.

Kahvi on kitkerää, hiljaisuus painostavaa ja lomakkeiden muste tahraavaa. Sähkön surina ja pölyn haju hallitsevaa. Ilma tukahduttavaa. Tuntien kulku puuduttavaa. Lounas kello 11.00, kahvi 13.30. Kellokortti sisään, kellokortti ulos. Puhelu, meili, posti, pedari. Liite, klemmari, laskin, mappi.

Mutta taivas olkoon todistajani että minä olen silti tyytyväinen. Tämä kesä menee nyt näin.

Jotainhan sitä ihmisen on tehtävä ja minulla on taivahan talikynttilät jopa 2 viikkoa lomaa. LOMAA! Kesätyöntekijällä! Ei nyt ei sovi valittaa. Olen hyödyksi, olen avuksi, teen ja touhuan sen minkä voin. Tienaan palkkani. Hoidan hommani. Pidän päällä sen koulusta opitun innon ja keskityn olennaiseen.

Olen edelleen vapaa. Olen silti vapaa. Minuapa ei kahlehdi muut kuin omat ajatukseni ja nekään eivät tänä kesänä mene takalukkoon, siitä pitäköön aamulenkit, jääkahvit ja pitkät halaukset huolta, joten tuskin tässä hätää on.

YOU GO GIRL!! OOT PARAS!! HYVÄ MINSKI!!! KAUHEEN HYVIN VEDÄT! TÄSTÄ SE LÄHTEE! JEE!!!

Hyvinvointi Mieli Työ

Rumat ihmiset a.k.a Minskin raju tilitys

Kun katselee vierestä ihmisiä ja maailmaa, jos se nyt itsekin maailmassa olevana ihmisenä on objektiivisesti mahdollista, iskee joskus suuri epätoivo hyvien pyrkimystenkin läpi puskevasta epäoikeudenmukaisuudesta.

Sitä on jokapuolella. Sielläkin missä sitä ei osaisi odottaa.

Jos suljet silmäsi muiden arvolta ja näet vain oman etusi, voitat lyhyen matkan pikajuoksun mutta häviät huolella itsekunnioituksen maratonin – ja varmasti muiden arvostuksen.

Jotkut tahtovat niin päättäväisesti hyvää joko itselleen tai perheelleen että tulevat tallaanneeksi pyhiinvaellusmatkallaan kanssatoverin tai kaksi. Monen mielestä oma oikeudentaju, sakeat perhesiteet tai itse tavoiteltaviksi luokitellut unelmat oikeuttavat täysin höyrypäiseen käytökseen ja jyräävät alleen tasapainon, empatian ja oikeudenmukaisuuden.

Jos silmät ovat lisäksi sidotut ja käsikynkässä ainoastaan oma itseluottamus tai ”kokemus”, et näytä hoiperrellessasi ainoastaan pöntöltä, vaan astut vielä ojaan ja vikerrät siellä yksin avunhuutoja, joihin kukaan ei vastaa. Olet viskannut kaikki sinusta välittävät tai matkan varrelle sattuneet hyväntahtoiset tuttavuudet mäkeen ja luottanut vain oman selustan turvaamiseen.

Mutta niin se vain on. Ihminen joka on käyttänyt kaikki keinot päästäkseen sinne missä on eikä ymmärrä enää todellisuuksista ja suhteellisuuksista mitään, käyttää muita pelkkinä poisviskattavina hyödykkeinä. Hän on laupias hyväntekijä kunnes sinä muutut taakaksi. Silloin hän hankkiutuu sinusta eroon. Tai tekee elämästäsi hyvin, hyvin hankalaa.

Hän ei tarvitse apua, hän ei ole koskaan tarvinnut muita. Silti häntä ei olisi olemassa ilman tätä vinoutunutta, puhkipumpattua symbioosia. Eli meitä muita, hyödykkeitä.

10_10_08_mike_jen1821.jpg

 

kuva: the selby

Puheenaiheet Ajattelin tänään