Eräs ämmällä alkava romuhaukka iski kaatikselle ja nappasi hylätystä valokyltistä kirjaimen identiteettinsä vahvistajaksi. Mikäs sen egoa alleviivaavampaa kuin raudasta ja valoputkesta tehty massiivinen MINÄ?

Häveliäs körttiläinen sisälläni nosti kuitenkin viimeistään kirjaimen puhdistusvaiheessa päätään ja kun painava muuntaja, likaiset putket ja turhat johdot oli onnistuneesti operoitu ulos, miehen ehdotus yöpöydästä alkoi kuulostaa sopivan suomalaiselta. Vaatimatonta ja käytännöllistä. Siis täydellistä.

Nyt löydän hämärässäkin omaan sänkyyni eikä näkö pääse surkastumaan! Kunnes tuon vempeleen sisälle survotaan led-valot ja ämmä saadaan paikalleen seinälle, se toimii näköjään käsirasvani ja Amélie- taulun alustana.

Käsirasva Essie, taulu Michael Sowa, tekstiililamput La case de cousin Paul, kirja Keski-Suomen kirjaston