Se on surullinen lento jossa päähenkilö alehaukka pyristelee tunnontuskissaan halki ilman, haahuilee katseellaan kultaa ja kimmellystä, tarraa hätäpäissään kirkkaimmin koreilevaan krääsäsattumaan ja riuhtoo sen sekavissa tunteissa kotiin, todetakseen vain että kultakuume ei lauhtunut tälläkään verhonpidikkeen varatupsulla eikä asiat haukkalandiassa muutu ikinä.

On siis taas se aika vuodesta.

Sitten on myös tarina siitä haukasta joka ei uskalla lähteä pesästä edes ruokaa hakemaan, koska tietää maiden ja mantujen kesäale-ajan koittaneen. Rekit ja hyllyt hyllyy puolihintaista tavaraa eikä ne siellä kauaa loju, siitä pitää seutukunnan muut kanat huolen. Haukan pitäisi hyökätä heti haaskalle ja repiä kynsin hampain irti sen minkä saa, sillä parhaat löydöt viedään käsistä, jaloista ja sulista. Lisäksi linnunroikale on nähnyt elämää ja tarjousmättäitä juuri sen verran että tietää penkomisen joskus oikeasti kannattavan.  

Epäonnistumisenkin uhalla harjoitan tänä kesänä kuitenkin mielenmalttia ja korppimaisten kultakotkotusteni hillintää ja koitan olla haalimatta mitään turhaa nurkkiini (kiitos rahatilanne että autat tässä, muuta hyötyä sinusta ei olekaan).

Mutta entä jos ensimmäistä kertaa on oma maalaispaikka jota lähes vapain käsin somistaa? Entä jos sinne pitää saada oikeasti uusia siistejä tyynyjä, liinoja ja pyyhkeitä?

H&M Home, lopeta se tuijottaminen. Peroba kans. IKEA, sun pitäis tietää paremmin. Ja Ferm Living, meneppä muualle notkumaan, eikö äiti opettanut että vieraiden kanssa ei saa puhua??

p.s. Laitoin noi linkit ihan piruuttani. Koittakaapa ite olla kovina.

kuva: avotakka