Satuja lapsille

Tekisi mieli vouhkata Phelpseistä, mutta en tahdo vouhkata, en tahdo vouhkata… koska ne tekisi juuri niin. Tahtoisin silti pelastaa edes ne pienet lapset. Tekisi mieli silittää niitä päähän ja sanoa että itkekää vaan, mutta en uskaltaisi koska ne lätkäisis mua kyltillä päähän.

Yhyy!

http://yle.fi/ohjelmat/1273888

Mutta jotta tuosta ravisuttavasta dokumentista ei jäisi päähän pelkät synkät ajatukset, keskitän huomioni yhteen suloiseen, hyvien muistojen hivelemään ja läpeensä hyvään löytöön jonka tein toissaviikolla antikvariaatti-liikkeestä yhdellä eurolla- nimittäin Tenavakerhon Satukirjaan! Aito aarre vuodelta -78!

Tätä me luettiin iloisesti läpi koko kahdeksankytluvun. Voi muistoja… Tänään voisin pyytää iltasaduksi jommankumman lemppareistani: Vattumato tai Karhun kalanpyynti.

Semmoisen tarinan jälkeen nukahtaa järkyttyneinkin aikuinen rauhaisaan ja turvalliseen tuhinaan.