Eteenpäin sano mummo lumessa

Onhan se nyt jonkinlaista kohtalon ivaa, että ihminen on yhdeksän vuotta sinkkuna ja kun hän alkaa pitää sinkku/treffi-blogia niin silloin juuri tapaakin jonkun poikkeuksellisen kivan tyypin, jonka mielestä myös minä olen poikkeuksellisen kiva tyyppi. TÄSSÄ MENI NNYT IHAN POHJA TÄLTÄ MUN BLOGILTA! Mitä nyt? Mitä nyt. Yhdeksän vuotta aikaa mutta eeeheei, nyt sitten. Jos blogini on pohjautunut Tinderiin ja treffailuun niin ihan kiva. Olen kyllä kiinnostuneena seurannut, että muutamalla muullakin sinkkubloggarilla on käynyt näin. NYT EI OLE SIIS ENÄÄ MYÖSKÄÄN MITÄÄN LUETTAVAA! Se fantastinen vertaistuki kun luki muidenkin sydänsuruista ja surkeista treffeistä, siinä oli ihmeellinen voima.

Kaikk’ on män!

Tykkään ihan kamalasti blogistani. Minusta on ihana kirjoittaa ja miten superpaljon nautin ihmisten kommenttien lukemisesta ja mielipiteiden vaihdosta! Olen niin hämmästynyt ja ikionnellinen, että blogini on saanut vakkarilukijoita, uusia lukijoita, kertakävijöistä ja moni on jopa kommentoinut. Kommenteissa on ollut valtava määrä erittäin hyviä pointteja ja voi olla, että paneudun nyt niiden teemoihin.

Vuosi ei ole loppu. Ja tämä on vuoden projektini. Nih!