Kivat treffit, entä sitten

Keskiviikkona olin treffeillä ihastuttavan miehen kanssa. Mies viipyi kauemmin kuin hänen piti joten ajattelin, että hänkin on viihtynyt. Ilta oli hauska, hyvästellessä halasimme kömpelösti ja sanoin, että on ollut tosi kivaa, olisi hauska tavata uudestaan. ”Joo, laita viestiä jos haluut joskus duunailla jotain, lähteä keikalle tai jotain.” Keikalle tai jotain? Oliko tämä nyt varovainen tapa sanoa, että minäin haluan nähdä uudestaan, vai että hän etsii kaveria vai mitä häh.

No, koska itse tykästyin kaveriin kovasti olisin halunnut laittaa viestiä jo seuraavana päivänä, tyyliin ”olipa hauska ilta eilen, otetaanko joskus uusiksi?” mutta en sitten jotenkin uskaltanut. Kihnutin ja kihnutin kunnes tänään päätin, että saatana, täysillä seinää päin. Haluan pakit nyt heti ennenkuin uppoudun syvemmälle tähän tunteeseen, että olen mahdollisesti viimeinkin tavannut jonkun erityisen.

Lähdin lenkille ja keväinen luonto ja auringonpaiste tekivät tehtävänsä: aivan sama onko kummallinen aika laittaa viestiä 13.20 mutta ei se nyt varmaan siitä jää kiinni, sittenhän tässä pääsee tuskistaan. Lähetin viestin. Mies vastasi heti ja tosi hauskasti. Ooh! Sydän pamppaili kepeästi. Vastasin viestiin. Meni pari tuntia että hän vastasi seuraavaan, edelleen tosi kivasti. Vastasin hänelle ja sanoin, että minulla oli tosi hauskaa hänen seurassaan, huvittaisik ohäntä tehdä jotain ensi viikolla, lähteä vaikka terassille. Tästä on nyt 6 tuntia. Nada. Aaivan sietämätöntä. Miksi? Uskon, että hän vastaa vielä, koska vaikutti ihan normaalilta ja kivalta tyypiltä. Mutta vähänkö rassaa. Siellä hän nyt pohtinee mikä on kivoin tapa sanoa ”hei oot kiva tyyppi ja oli hauskaa, mutta..

Ihan tulisilla hiilillä täällä, hmh! Treffailu on niin hanurista. Voisiko vaan yhtäkkiä seurustella jonkun kanssa ja skipata tämän vaiheen?