Mintulle mies 2014 -mitä nyt?

Vuosi sitten aloitin projektini tai kampanjani tai miten sitä milloinkin kutsuin. Reilu vuosi sitten todella havahduin siihen, että pääsen tsägällä kerran vuodessa treffeille – jos sitäkään. Päätin ottaa asiakseni päästä edes kaksille. Ja samalla toivoin, että päämäärätietoinen etsintä auttaisi minut viimein löytämään sen elämäni miehen, jota olen vuosikaudet etsinyt.

Ystävien kanssa meillä on ollut uuden vuoden traditiona käydä vuorotellen läpi menneen vuoden kolme mieleenpainuvinta juttua. Ekaa kertaa selvisin noin viiden sekunnin miettimisellä: gradun teko ja kesäinen road trip Luottoystävän kanssa menevät tietenkin kärkeen. Ja sitten se Kokki.

Olin odottanut häntä kauan. Tiesin koko ajan, etä hän on olemassa. Tosin pahimmilla aallonpohjilla usko kyllä horjui ja kovaa, ellei kadonnut tyystin. Jotenkin silti aina uskoin ja toivoin, että minua varten on jotain ihan spesiaalia odottamassa. Ja sitten, heinäkuun treffit ja loppu onkin historiaa. Olen rakastunut. Olen varpaanpäitäni myöten rakastunut Kokkiin. Ja parasta vielä – niin hänkin minuun. Molemmat ymmärrämme, millaisen aarteen olemme saaneet käsiimme. Minun on niin hyvä olla, ettei sitä ymmämärrä.

En odottanut löytäväni Kokki vielä. Mielessäni odotin, että kohtaamme toisemme vasta neljän, viiden vuoden kuluttua. Siksi kaikki tuntuu edelleen niin yllätävältä ja ihmeelliseltä. Samoin kuin se, kuinka saakelin vaivatonta kaikki on koko ajan ollut.

Vuoden kampanja päättyi siis aika ällösti mutta good for me! Blogin kohtalo on auki – jatkanko tällä vai perustanko uuden? On ihmeellistä, kuinka tärkeä blogista minulle tuli. Kirjoittaminen helpotti pettymyksiä ja jännistystä. Onnistumisia on riemuittu yhdessä monen muun bloggarin kanssa. Tällä yhteisöllä on sellainen voima että oksat pois! En vaan voi laittaa pillejä pussiin – haluan olla lilyläinen, kirjoittaa ja seurata ihanien tyyppin blogeja edelleen!

Hyvää uutta vuotta ja uusia projekteja kaikille! <3