Eräänä päivänä Kokki saapui kotiin ja sanoi, että haluaa kiireisen kevään jälkeen viettää yhdessä laatuaikaa ja viedä minut burgerille – Tallinnaan! Mainio ylläri!

Jouduimme odottamaan sopivaa ajankohtaa jonkun aikaa, ja fiilistelin reissua jo pari viikkoa etukäteen. Kyseessä oli siis pelkkä päivätrippi Tallinnaan, mutta reissaisin ekaa kertaa Kokin kanssa. Lähtöaamuna heräsin innoissani keittämään kahvia ja laittamaan aamupalaa. Kokkikin nousi. Se oli outo. Hätäinen suukko, ei hyvänhuomenen toivotuksia, ei riemua reissusta. Harmitti.

Tilanne paheni lähtiessä. Minä tietysti keksin viime hetken puuhaa (kävin mm. viisi kertaa pissalla) ja Kokki seisoi hermostuneena pihalla odottamassa. Juostessamme ratikkaan hän ei puhunut enää mitään. ”Onks pakko juosta, meillä on vielä 1,5 tuntia aikaa” manasin. On. Pääsimme keskustaan. Nelosen ratikka ajoi suoraan nenän edestä. Kokki alkoi puuskuttaa. ”No hei viiden minuutin päästä seuraava, meillä on edelleen yli tunti aikaa ennenkuin pitää olla satamassa..” Kokki poltti hermostuneesti tupakkaa. Kun jäimme ratikasta, Kokki ei puhunut enää mitään, vaan talutti minut kiivain askelin lippukassalle jossa ei – ylläri ylläri, tunti ennen kuin pitää olla paikalla – ollut jonoa.

Olin jo itsekin kiukkuinen. Mikä sitä riivaa! Paljooko huvittaa lähteä kun yksi on tollanen mölli. Taisin jonossa sanoakin Kokille, että ehkä ei kannata lähteä ollenkaan jos tää on näin kireetä. Olin valtavan harmissani ja ahdisti etukäteen, millainen päivä on tulossa. Lemmenlomasta nyt ei ainakaan tietoakaan. Saimme viimein laivaannousukortit käteen. Pim! Kokki kahmaisi minut kainaalonsa, suuteli ja rallatteli ”lemmenlomalle Tallinnaan!” Mitä helvettiä? Täysi muutos mykästä ja kiukkuisesta normaalia hilpeämpään ja hempeilevään Kokkiin. -Anteeks mut mitä? Sä oot koko aamun hiljanen ja kiree, mitä sulle tapahtu? -Aaa. Joo. Niin kai mä olin. Anteeksi! Mä pystyn aina reissuun lähtiessä rentoutuu vasta, kun lippu on kourassa ja olen paikan päällä ajoissa. Lentoasemalla rentoudun vasta, kun olen kolme tuntia enne lentoa toisella puolella oikealla portilla. Jep.

Reissu oli mitä ihanin ja olin aivan hurmiossa, että opin Kokista näinkin tärkeän uuden asian! Ja oli ihan kiva oppia tämä ennen elokuun ulkomaan reissua, jolloin olen itsekin kakat housussa jännityksestä. Silloin olisi voinut jäädä koko reissu väliin tai ainakin alkaa riitaisissa merkeissä.

Tallinnassa palasimme laivaan tunti ennen laivan lähtöä. Mikä ihana miekkonen.