”Kun perhonen rakastuu niin tuntuuko siitä siltä, että sillä on ihmisiä vastassa?”

Kevät. Metsäreitin varrella, sillä jota on ikävää polkea hidastavan hiekan vuoksi, on kauneinta. Lämpäreitä valkovuokkoja, sorsapari kirkastuvassa purovedessä kylpemässä ja ensimmäiset perhoset.

Mieleen lepattaa paljon muistoja perhosista. Syntymäpäiväkakku, kun pyöreä pohja leikattiin keskeltä kahtia ja palat käännettiin kaarevat puolet vastakkain. Nonparelleja joiden väri liukeni kermaan. Peltirasiallinen liituja pulpetissa joilla väritettiin jokaisen ala-asteelaisen koulukuvaan päätyvä perhonen liikuntasalin takaseinälle. Nykyään ei taideta puhua enää ala-asteesta vaan alakoulusta.

Ennen rippijuhliani, jolloin mummo kutsui minua sitruunaperhoseksi vaalean keltaisen mekon vuoksi, jossa oli kerrostetut hihat, olin vielä toukka vaiheessa. Lukutoukka tarkemmin. Kesälomalla olin päässyt lukemisen makuun niin, että lukupino mökkireissulla hupeni. Muistan sekä kirjan Huone 13 sekä metsänokiperhoset joita oli sadoittain. Kun hirsimökin vierestä juoksi jalat tömisten, ne lehahtivat ilmaan ja oli kuin silkkipaperia olisi lentänyt ilmassa.

Perhospuutarhasta ostettu kirjanmerkki jonka laminoidut reunat viilsivät hapankorpun tavoin suupieliä, koska sitä piti pureskella lukiessa. Eräälle tärkeälle ihmiselleni perhoset ovat symboli ilolle. Sain lahjaksi häneltä kerran pinssin jossa sähkönsinisen perhosen rasian kanteen oli kirjoitettu ”katso kuinka iloinen perhonen tämä on!”.

Kaaosteoriassa perhosen siivenisku maapallon toisella puolella voisi saada myrskyn aikaan toisella puolella palloa. Perhosvaikutus eli perhosefekti, joka kaoottisuudessa muutoksen koko ei ole verrannollinen sen määrään vaan erot kasvavat ”korkoa korolle”. Siksi voisikin ajatella, että pienet asiat nimenomaan merkitsevät, koska niiden kokoluokkaa on vaikeampi ennustaa kuin suurten.

Kuin pisteeksi ajatuksille perhosista, tulen kotiin ja siellä soitetaan akustisesti HIM:in Wings of the Butterflyetä. On lämmin ja avaan kaapissa odottaneen Snapplen, jenkkiläisen mehutuotteen. Sielläkin.

IMG_20170521_195135_resized_20170523_073109904.jpg

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään

Aamu Airistolla

On vielä kylmä ja tottumattomana satulaan takamuksen luut yrittävät kaivautua takataskujen läpi tehden kivun tietoiseksi joka kilometrillä. Hetkeksi pysähtyessä satula kuitenkin kiehää lonkkaa vasten kuin kissa. Tai linnun nokka.

IMG_20170502_230357.jpg

Kun uskollinen punainen Nopsani hylkäsi minut työmatkan viimekilometreillä kovaäänisesti paukahtaen, alkoi parin vuoden suruaika. Ja kukkaronnyörinkireys. Mielikuvat kukkahelmoista, etukorista täynnä päivänkakkaroita, kesäreissu Turun saaristossa sekä eritoten pyöräorientoitunut kanssaeläjä saivat aikaan päätöksen, että on aika siirtyä uuteen suhteeseen.

Kummasti pyörän budjetti venyy, jos sille antaa myöten. En ollut koskaan uskonut, että maksaisin päätä nyökytellen merkittävän summan pelkästään lukosta ja vaijerista. Mutta olen alkanut nähdä kuinka pyöristä on jäänyt paikoilleen vain eturengas. Kuulen tarinoita pakettiautoista, voimapihdeistä ja rälläköistä. Aamuista jolloin pyörästä on jollekin kelvannut käsijarru. Jos joku vie pelkän pumpun, sitä voi sanoa hyväksi tuuriksi.

Ennen kaikkea olen alkanut nähdä pyörän kokonaisuuden sijaan osina. En vain varkaille kelpaavina satuloina, polkimina ja vaihdepakkoina. Kanssaeläjäni, puolisoni, pyörähifistelijäni, rakastaa tietoa. Hän innostuu ja kiinnostuu milloin talon lämmityksestä puilla, milloin pedaaleiden mahdollisuuksista kitaransoittoon. Pyörä on hänelle loistava kompakti kokonaisuus täynnä pieniä selvitettäviä asioita. Kuinka satulan siirtäminen eteen tai taakse vaikuttaa ajoasentoon. Kuinka merinovilla on loistava aluspaita lämmön, kosteuden siirron ja tuulettamisensa vuoksi. Hanskoja, lukkopolkimia ja vararenkaita. ”Stongan” materiaali, levyjarrut ja ajon taloudellisuus. Näiden faktojen lisäksi iloa tulee kokeilemisesta, hyötyliikunnasta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan siirtymiseen paikasta toiseen julkisia paremmin.

IMG_20170502_230210.jpg

Toisaalta pyörä on vain pyörä. Toisaalta paljon muuta kuin pelkkä pyörä. Kulkuväline, osa imagoa, vihreämpi valinta, taloudellinen vaihtoehto ja kunnon kohottaja. Kuinka niin yksinkertaiseen ja arkiseen asiaan voikin liittyä niin paljon.

Tänään taas uudella sisulla kohti sitä mäkeä joka meinaa uuvuttaa. Joku kaveri sujahti eilen ohi jollakin kovaa ääntä pitävällä, juuri ja juuri kasassa olevalla laitoksella. Tänään jaksan vähän paremmin. Ja kotimatkalla katselen leskenlehtiä ja tuoksutan havupuumetsää.

IMG_20170516_154250_resized_20170523_073109475.jpg

 

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Suosittelen