”Elämäni ei ole ollut ruusuilla tanssimista eikä se ole vieläkään,
päivä kerrallaan menen eteen päin sillä muuten en jaksaisi huomista jos
miettisin ja murehtisin sitä etukäteen. Paljon pettymyksiä olen joutunut
kokemaan mutta niistä yli olen päässyt,paljon on myös ollut surua elämässäni
mutta sen kanssa olen jo oppinut elämään.
Sillä elämä ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista ei minulla eikä sinulla eikä kenelläkään.
Kaikki joutuvat elämän aikana kokemaan kaiken laista ja jotkut selviävät niistä
kun toiset taas ei.”
Mihin elämä meitä sitten viekin niin muistakaa aina nauttia siitä mitä teillä on.

Minä aijon nauttia vapaasta viikonlopustani jotka ovat harvassa mutta tänään aijon nauttia koko sydämeni pohjasta illan hyvien ystävieni seurassa.

Kyyneleet silmissä kiiltää,
tuska valtaa mielen.
Valon kajokin huvennut,
ei mitään tietä huomiseen.
Sisällä niin kylmää, hyistä,
ei kukaan voi lämmittää.
Hapuilua pimeässä yössä,
mikään ei halua valaista.
Loputon, valoton yö,
liian lyhyen päivän jälkeen.
Kulkua ilman päämäärää,
taistoa askel jokainen.

Siihen hukkuu, tukehtuu,
se ei irrota otettaan.
Muu on mennyt,
mennyt liian kauas.
Siivet rikki revitty,
ei voi lentää.
Kaikki on lopussa,
lopussa ennen alkamistaan.
Varjot saartavat mielen,
voi vain hävitä.
Hyvä sekoittuu pahaan,
ei tarkoita mitään.

Se kutoo verkkonsa,
syö kurjan saaliinsa.
Anna anteeksi.
En toivonut sitä.
Olen viaton, syytön.
Se löysi kolon,
kolon, johon mahtui.
Se käytti tilaisuutensa,
se tuli.