Alussa

Ajatuksia elämästä, katkeamattomia, katkaistuja, pysähtyneitä, sekavia ja niitä jotka pysyy päviästä toiseen. Kerronko täällä vai jätänkö kertomatta, se selviää. Nyt ajatukseni katkaisee kolmevuotias, ”äitiii, äitii!! Jano, vettä vettä! Anna mulle vettä!” Ärsyynnyin, kun jouduin katkaisemaan tämän tekstin kirjoittamisen. Käyn hakemassa kolmevuotiaalle vettä.

Joskus mietin elämää, aika usein. Miten olen nyt tässä, mitä jos olisin valinnut joskus toisin, olisinko silti tässä. Kaikki varmasti miettivät tätä. Olenko tyytyväinen? Onko se, että haluaisin olla jotain muuta tyytymättömyyttä nykyiseen tilanteeseen? Olenko se ihminen joka haluan olla? Muuttusinko ja miten muuttuisin? Jos kerran haluan olla jotain muuta kuin olen, miksen ole sitten se joka haluaisin olla?

Olen joskus ajatellut kirjoittaa ajatuksiani ylös, nyt sen tein, ainakin tämän yhden kerran.