Elämän pienet ilot

Sitä pysähtyy joskus miettimään elämää, ja sen tarkoitusta ja asioita mitkä saavat sut jäämään tänne, se hetki joka kolahtaa sun päähän just sinä hetkenä.. Hengität syvään, tuijotat tyhjyyteen ja hymyilet yksin. Mietit sinä hetkenä mitä pystyisit antamaan enemmän ja todistamaan että elämä on elämisen arvoinen..

Ystävät.. Mitä me oltaisiinkaan ilman heitä? En itse ainakaan seisoisi juuri nyt tässä jos heitä ei olisi elämässä! Jokainen ihminen tarvitsee elämään ystävän, ja jokaisella on sellainen ystävä joka soittaa päivisin vaan koska on tylsää, lähettelee hassuja kuvia koska halusi muistuttaa että on yhtä täällä, niitä ystäviä jotka tekee olosi noloksi kauppakeskuksessa, ihan vaan koska he voivat! Mutta he ovat myös sellaisia ystäviä joita et vaihtaisi mihinkään! 

Itselläni on ystävä 17 vuoden takaa, en vaihtaisi päivääkään hänen kanssaan, hän on tuonut elämääni iloa ja myöskin surua, mutta se mitä suru on tuonut, on ilo sen korvannut. Tämä henkilö on sellainen jonka kanssa jaan jokaisen asian elämässäni, jolle soitan kun tiputin puhelimen ruoka kulhoon ja jota halaan aina kun näen! Olen tämän ihmisen kanssa nauranut vatsan kipeäksi ja itkenyt kun on tullut riitaa, mutta koskaan ei ole asiaa mistä me ei päästäisi yli.. <3 

Perhe.. Minun perheeni tulee nyt ja aina olemaan minulle kaikki kaikessa.. Minun perheeni on omalaatuinen, outo ja välillä vähän höpsähtänyt mutta se on minun perheeni ja rakastan sitä.

Ilman siskoani en todellakaan makaisi tässä sängyssä miettien että olen tässä olotilassa kiitollinen elämästäni, en selviäisiä elämässäni eteenpäin ilman siskoani, ja todellakin meistä huomaa että me olemme siskoja, ei ehkä ulkonäöllisesti mutta luonteelta! En voisi ikinä pyytää parempaa siskoa mitä minulla on juuri nyt! Siskoni on minulle esikuva ja hän näyttää mitä on onni. Olemme siskon kanssa käyneet paljon läpi ja käymme ne yhdessä vieläkin! 

IMG_1702.JPG

Äitini.. haha! Äitini on maailman upein ihminen ja rakastavin mitä maailmassa voi olla! Olen käynyt äitini kanssa niin paljon läpi, mutta se on myös vahvistanut meitä! Olen kokenut äitini kanssa ilon hetket ja surun hetket! Voi jestas.. En voisi ikinä, en siis ikinä pyytää parempaa äitiä mitä minulla juuri nyt on.. Äitini on minun kuningatar, ja haluisin että jokainen täällä kertoo äidilleen joka päivä kuinka paljon rakastaa, se merkitsee heille paljon! 

Näitä asioita kun mietin, tulee olo että tässä maailmassa on niin paljon rakastavia ihmisiä ja on paljon annettavaa, vaikka minun tilanteeni ja henkinen vointini sitä joskus suo niin silti minun alitajunnassani on se pieni muistilappu joka kertoo etten saa luovuttaa!

Ihmiset, eläkää joka päivä niin kuin se olisi teidän viimeinen! 

IMG_1701.JPG

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

H Y V Ä aamu!

 

 

IMG_1652.JPG

Tämä aamu ei ollut samalainen kuin muut, olo oli parempi kuin koskaan! Vaikka joutuikin heräämään välillä siihen kun oli toisen käsi pään päällä taikka vatsalla.. Mutta se on ihan siedettävää! Mutta siis ihan yleisesti katsoen tää päivä oli ihan loistava ja oon iloinen siitä et voi yhden päivän vain hymyillä eikä tarvitse huolehtia mistään! 🙂 

Mutta nyt haluisin vaihtaa puheenaihetta asiaan joka on mullistanut mun elämän kokonaan ja voin melkein sanoa että tekisin mitä vaan ettei sellaista tarvisi kenenkään kestää! 

Meinaa masennus..

Elin monen monta päivää eläen ja ajatellen että nää itku kohtaukset ja kaiken maailman ajatukset johtuu vain mun uusista pillereistä jotka alotin, nämä kohtaukset menee pian ohi ja elämä jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin..

Mutta jokainen viikko muuttuikin jokaiseksi päiväksi, itku kohtauksia rupesi tulemaan enemmän ja ajatukset rupesi muuttumaan rumemmiksi päivä päivältä. En osannut puhua kenellekkään, koska ajatus siitä ettei kukaan ymmärrä minua valtasi pääkopan yhä uudestaan ja uudestaan.. 

Rupesin ottamaan viha kommentit itseeni liian rajusti, kun mokaan pienesti ja joku ärähtää, ajattelen ”Taas minä mokasin.” Miten voin olla se hyvä ihminen ettei minulle huudettaisi ja en ajattelisi olevan huono ihminen? 

Ajatukseni muuttuvat päivittäin. Toisina päivinä ajattelen olevan ihan okei ihminen ja toisina päivinä vihaan itseäni ja toivon kuin katoaisin. Se tunne joka valtaa minut, saa minut romahtamaan sängylle ja tuijottaen kattoon, miettien ”Voi vi*** mä olen huono ihminen.” Ne ajatukset jotka vierivät päähäni tekevät hulluksi, saa huutamaan ja raivomaan! ”Miksi minä? Mitä olen tehnyt ansaitaakseni tämän?”

Makaan siin sängyllä, tunnen kuinka lämpimät pisarat valuvat pitkin poskia, olo on ahdistunut ja tunnen kuinka rintaani painetaan ja pidetään minut sängyssä.. ”Ei minusta ole hyötyä, jään tähän vain makaamaan, minua tuskin kaivataan mihinkään.” Tiedostan itse sen että tuo on se väärä ajatus, mutta noina hetkinä sitä ei voi ajatella muuta kuin sitä kuinka tahdot tältä maapallolta poies ja kuinka turha ihminen olet.. 

Tiedän tässä maailassa olevan paljon ihmisiä jotka elävät masennuksen kanssa ja tiedän monia jotka ovat siitä selvinneet, nostan ihmiset teille hattua ja toivon sekä uskon että voin olla vielä yksi teistä! Haluan parantua ja haluan normaalit ajatukseni takaisin ja normaalit elämän rutiinit, ei tarvitsisi jäädä sinne sängyn pohjalle makaamaan, vaan nousta sieltä ja lähteä ulos! Tällä hetkellä ajattelen että pystyn siihen ja haluan pystyä, mutta huomenna ajatus voi olla eri, en aijo antaa periksi! 

Minun kohdallani kun elän masennuksen kanssa, niin työnnän kaikki ihmiset poies, jotka yrittävät minusta välittää, tuntuu kuin minua pakotettaisiin olemaan tekemisissä ja ottamaan läheisyys vastaan vaikka todellisuus on aivan eri, todellisuudessa minusta vain halutaan pitää huolta ja minusta välitetään vaikka en juurikaan pysty ajattelemaan asiaa tuolta kannalta, mutta en voi olla enempää onnellisempi että nämä ihmiset pysyvät ja ymmärtävät tilanteeni! <3

IMG_1610.PNG

 

Suhteet Oma elämä Terveys Syvällistä