Mä nyt olen miettinyt kauan että teenkö tän ja rupeanko heittämään ajatuksia sanoiksi, mutta tänään mä sain sen aikaseksi ja päätin napata itseäni niskasta kiinni! 

Moni ihminen miettii millaista on elää ahdistuksen, masennuksen taikka paniikkihäiriön kanssa, ja mä voin nyt hiukan kertoa millaista mun elämä on paniikkihäiriön kanssa.

Sitä herää aamulla ja avaa silmät, tuijottaa kattoon ja miettii ”Olisiko tänään hyvä päivä.” Nousee ylös ja istuu sängyn reunalla ja tuntee kuinka joku vetovoima vetää sua sänkyyn takasin ja pöllähdät takasin sinne makaamaan, se rupee kiukuttamaan, suututtamaan ja ärsyttämään kun on väsynyt ja ei tahdo nousta! Kovilla voimillaan sitä nousee ylös ja tekee aamurutiinit ja pysähtyy miettimään ”Jes mä onnistuin.” 

Toi olisi se niin sanotusti normaalin ihmisen aamu.. Mut mun aamu ja miten mun päivät kulkevat on eri asia.

Mä nousen aamulla ja otan puhelimen käteen, selaan kaiken tarvittavan ja nousen ylös, mä en mieti siinä kohtaan mitään.. VIELÄ! Mä teen normaalit aamurutiinit, kunnes on aika lähtea jonnekkin, se on kuin joku kuristaisi ja vetäisi sua takaisin sänkya kohti ja huutaa ”Älä mene, et sä pysty siihen.” Siinä istahtaa sängylle, vetää syvää henkeä ja miettii ”Mitä vi**** mä olen tehnyt et joudun elämään tämän kanssa.” 

Tiedän monen kärsviän ahdistuneisuudesta ja paniikkikohtauksista, ja tiedän sen olevan erittäin tuskallista. Mä elän niiden kohtauksien kanssa joka päivä ja se on erittäin uuvuttavaa välillä! Mut välillä on niitä päiviä kun päivä etenee paremmin ja voit iloita illalla siitä kuinka sä olet selvinnyt tästä päivästä ja miten se olo onkaan onnistunut siinä kohtaa! 

Vitsi miten hienoa se olisikaan elää normaalissa kropassa, ja normaalin pääkopan kanssa! Voi jestas sentään mä antaisin mitä tahansa.. Mutta niinhän se on, elämä ottaa ja elämä antaa ja joskus se vain ottaa enemmän mutta se myöskin antaa jossakin kohtaa enemmän! 

Itse en olisi tässä jos minun siskoni ei olisi tukenani, en seisoi juuri nyt tässä miettimässä että mä kyllä selviän, mä jaksan mennä eteenpäin! Mä olen jonain päivinä ylpeä itsestäni ja välillä vihaan itseäni enemmän kuin koskaan! MUTTA! 

Tänään mulla on hyvä päivä, ja toivon että niin on teilläkin ihmiset! Olkaa sellaisia kun olette ja älkää antako muiden häiritä sitä!