Kyyrönkaidan gangstat
Koko elämäni, olen asunut taajamassa, Kyyrössä. Luonnon rauhaa valtatie 13 varrella. Täällä on pieni taajama, jossa muutama omakotitalo, ja naapureiden välilä on tiivis tunnelma. Täältä olen saanut parhaimmat ystäväni. Kerron teille siis jotain Kyyrönkaidan gangstoista :3
Olen koko ikäni asunut täällä valtatienreunassa, keskellä metsää. Monet minun ikäiseni, ketkä asuvat kauempana taajamasta, valittavat, kun ystävien luokse on monta kilometriä, ja ei näe kavereitaan viikonloppusin. Mulla on siis käynyt tosi hyvä tuuri, sillä mun ystävät koko nuoruusaikani asuivat tuossa tien toisella puolella 🙂
Me ei olla mitään unelmapentuja oikeestaan koskaan oltu, ollaan riehuttu ja pöllitty isiemme viinat ja tupakat, murtauduttu lähiseutujen autiotaloihin, valvottu pitkin öitä, mätetty pleikkaa ja riehuttu, keksitty kaikkea niin älytöntä. Mutta aina on hauskaa ollut 🙂
Näiden idioottien kanssa mie oon elämäni ensimmäisimmät tupakat ja kännit vetänyt (eli näiden idioottien takia minäkin olen idiootti) Näiden kanssa on kaikki maailman henkevyydet puhuttu ja aina ollaan toisiimme luotettu. Meitä oli parhaillaan Minä, Maija, Joona, Joel, Kimi, Sami ja Niko eli meitä oli jopa seitsemän samaa aikaa riehumassa jossain 😀 Ikähaarukka siis aika laaja, nuorimmat meistä on -96 syntyneitä ja vanhimmat -91.
Hiukan on noita aikoja ikävä, varsinkin niitä kesiä, kun ollaan yhdessä sekoiltu täällä, meluttu, riehuttu ja valvottu koko yö. Aina on ollut hauskaa. Saisinpa nuo ajat takaisin. Nyt porukka on hajonnut todella paljon. Me kaikki olemme niin sanotusti ”kasvaneet” tuon vaiheen yli, eikä enää kovin moni ole täällä kyyrössä. Vielä jokupäivä, mie haluan sen saman jengin kasaan, ja me tullaan keksimään taas jotain supermegaultra tyhmää, niinkuin silloin ennen vanhaan 🙂
http://www.youtube.com/watch?v=9NPDUbNCWlo
Ja jos joku kappale meitä kuvaa, niin tämä! kyllä me kuule jätkät vielä joskus hauskaa pietään saatana!
