Kuinka monesti voi juosta päin seinää ettei koske?

20160503_151331.jpg

Vähälle aikaa tai no jos vähälle aikaa on yli kolmekymmentävuotta niin kai sitä voidaan kutsua vähäksi aikaa sitten, on tuntunut, että juoksen taukoamatta seinään, aina uudelleen ja uudelleen. En vaan kertaakaan oo läpi menny. Joka ainoa kerta olen persielleen tippunu, voitaneen puhua kuinka pitkälle törmäyksestä oon kimmonnut takas. Saavutus toki sekin. Olis voinut periaatteessa laittaa lattiaan aina merkin, jos tänään kimposin perse edellä tuohon kohtaan takas, niin kimpoanko seuraavalla kerralla sentin vai kaks kauemmaks. Niin, että tahallaanko siihen seinään sitten juoksentelen?  Voisihan se toki sekin olla mahdollista meidän aakkosperheessä, mutta nyt ei ole siitä kysymys. Otetaanpa esimerkki ihan elävästä elämästä.

Kokeileppas laittaa yhteen, hirmuisen pieneen huoneeseen parikymmentä telkkaria samaan aikaan päälle ja jokainen televisio eri kanavalle. Sen jälkeen kokeilet seurata jokaista ohjelmaa, mitä sieltä eri kanavilta tulee siten, että pysyt kärreillä ohjelmien sisällöstä. Ettei liian helpoksi mene, niin toimit kotona aivan kuten ennenkin. Leikit lasten kanssa, siivoilet, keskustelet puolison kanssa, puhelimessa, luet kirjaa, olet kuten aina ennenkin, mikään ei muutu normaalista, mutta ne televisiot tuottaa kahtakymmentä eri ohjelmaa, joita sinun olisi koetettava seurata ja muistettava mitä niissä tapahtuu, unohtamatta tietenkään, että kaikissa televisioissa on tietenkin äänet päällä. Kaaosta, eikö totta? Hermostuttaa? Mietit mitä järkeä tässä on? Siinä on järkeä, sinä olet tällä hetkellä minun aivoissani, sinä seuraat minun päässäni tapahtuvaa toimintaa. Tuolta tuntuu minusta koko ajan. Minulla on koko ajan tuollainen hälinä, meteli, ajatuksen juoksu päässä, koetan pysyä ajatusteni tasolla, noukkia sieltä ne tärkeimmät muistiin. Raskasta, eikö vain?

Voit jopa tuntea, että masentaa, alkaa kaikki ahdistaa. Kiukkuat puolisolle, lapsille, ystävillesi, vaikka et sitä tarkoita. Miksikö? Koska haluaisit vain välillä keskittyä siihen yhteen ainoaan asiaan, etkä pomppia monen asian perässä yhtäaikaa. Pään sisäinen kaaos, se hajottaa. Eikö vain? Kuvitellaan, että kuljet kaupungilla, sinä poimit ympäristöstäsi vain sen, mikä sinua kiinnostaa ja loput aistisingaalit kääntyvät automaattisesti aivokuoreltasi pois, ne eivät edes läpäise sinun aivokuortasi. Minä, minä kuljen kaupungilla, minä poimin kaiken. Minun aivokuorta pommittaa tuhannet ja taas tuhannet ärsykkeet ja ne kaikki, aivan kaikki läpäisee tämän kuoren. Ne uppoaa aistikeskukseeni ja tämä aiheuttaa sen, että tuntuu, kuin minulla olisi kaksikymmentä televisiota päällä yhtäaikaa. Tämä kaikki on tahdosta riippumaton toiminto, jolle ihminen itse ei voi mitään. En voi huutaa kaupungilla kävellessä ” lakatkaa läpäisemästä aivokuortani senkin aistisingaalit”. Miettikää nyt, aika nopeaan olisin jossain muualla suljetussa huoneessa kuin omassa.

Tätä ja paljon muuta, ei varmasti, ihan oikeasti kovin moni nentti eli neurologisesti normaali ihminen ajattele. En luettele itseäni vammaiseksi, sitä en ole. Minä sairastan ADD (Attention Deficit Disorder), joka vaikuttaa arkielämääni kaikilla asteilla. En edes puhu periaatteessa sairaudesta vaan lisäominaisuudesta.  Aikuisena todettuna minun on paljon vaikeampi saada tukea kuin jos olisin lapsi. Olenhan pärjännyt tähänkin asti, minun odotetaan pärjäävän myös tästä eteenpäin. Ja pärjään, mutta enkö saisi vihdoin olla vapaa kaikista niistä ärsykkeistä, jos minulla siihen olisi  mahdollisuus ja löytää sisäisen rauhan? En nimittäin tiedä miltä se tuntuu. Voisinko lakata juoksemasta siihen seinään yhä uudelleen ja uudelleen? Ehkä. Voisiko minusta tulla entistä parempi ihminen, parempi äiti, parempi puoliso? Voisinko minä saada itseni takaisin? Saada hymyillä kilpaa auringon kanssa, niinkuin lapsena, saada toteuttaa unelmia? Ehkä.

Ohessa on linkit lasten adhd/add sivustolle, kuten myös aikuisten, joita kannattaa käydä lukaisemassa. Sieltä löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia aiheesta.

https://adhdtutuksi.fi/add-tarkkaavuushairio-nuorella/

http://www.adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/aikuiset

 

Suhteet Oma elämä Terveys Vanhemmuus