Länsi-Australian kohokohdat
Kaikkein parasta antia koko Australian vuodella oli ehdottomasti road tripit. Australia on suurempi kuin etelä- ja keski-Eurooppa yhteensä, joten siellä piisaa kilometrejä ajettavaksi. Australian luonto on ainutlaatuista ja henkeäsalpaavaa parhaimillaan, mutta nähtävyyksien välillä on useiden tuntien ajomatka. Kaikkein paras keino tutkia ja tutustua Australiaan on ottaa hyvää matkaseuraa, tankata tankki täyteen, laittaa lempibiisit soimaan, painaa kaasua, avata ikkuna ja tuntea vapauden tuuli hiuksissa.
Aina ennen lähtöä kannattaa tarkistaa varoitukset ja teiden kunto. Ensimmäiselle road tripille lähdimme Annan kanssa niin innoissamme, että unohdimme tarkistaa onko tiet ajokuntoisia ja tästä syystä jouduimme ajamaan noin 700km pelkkiä kiertoteitä, koska tulvat olivat joko peittäneet tiet tai vieneet ne kokonaan mukanaan. Oli erittäin vaikea ymmärtää miten voi sataa niin paljon vettä, että se vie mukanaan kokonaisen sillan.
Ehdottomasti oma suosikkini Länsi-Australiassa on Karijinin luonnonpuisto. Tälle luonnonpuistolle kuvat eivät vaan millään pysty tekemään oikeutta. Karijini on täynnä kallioon muovaantuneita kuiluja, vesiputouksia ja salaisia vesialtaita. Karijini on kuin aikuisten leikkipuisto, voi kiipeillä kalliseinämillä, hyppiä kalliolta jääkylmään vesialtaaseen ja kävellä pitkin kallioon muovaantuneen kuilun pohjalla. Kun koko päivä on kiivennyt ylös alas pitkin kallionseinämiä, voin sanoa, että illasta jalat tutisevat.
Australiassa on mielestäni maailman upeimmat rannat. Aasian hiekkarannat kalpenevat Australian rannoille helposti. Suurimman vaikutelman jätti Cape Le Grand luonnonpuiston hiekkaranta. Ensimmäisen kerran kun rannan ääriviivat piirtyivät verkkokalvoilleni, jouduin hieraisemaan silmiäni, että näenkö harhoja. Hiekka on niin valkoinen ja meri turkoosin sininen, että maisema oli vain epätodellinen.
Upeiden puitteidensa lisäksi tämä ranta on ehkä vielä kuuluisampi siitä, että sielä voi bongata kenguruita paistattelemassa päivää. Tälleen sivuhuomautuksena, älkää missään nimessä ruokkiko villieläimiä. Kenguruita voi helposti houkutella lähelleen ruoan avulla, ja monet näin tekikin ikimuistuinen kuva mielessä. Kenguruiden ruoansulatus ei pysty sulattamaan patonkeja ym pullia vaan aiheuttaa niille pahoja vatsanväänteitä tai pahimmassa tapauksessa voi olla jopa kohtalollinen. Kengurut ovat melko kesyjä ja tottuneita ihmisiin. Jos on vain kärsivällinen, niin pääsee melko helposti kenguruiden kanssa nappaamaan kuvan muistoksi.
Olin haaveillut pitkään uimimisesta delfiinien kanssa. Jalostin tämän haaveen ja kävin snorklaamassa valashain kanssa Ningaloossa. Valashai on suurin hailaji ja se voi kasvaa jopa yli 10 metriseksi. Hait herättävät pelkoa Australiassa ja muualla maailmassa, mutta tämä yksilö on ihmiselle harmiton. Valashailla ei ole hampaita ja sen ravintoa on meressä elävä planktoni. Tämä upea yksilö, jonka kanssa pääsin uiskentelmaan, oli noin 7-8 metriä pitkä. Kuvat on ottanut päiväreissun järjestäneen yrityksen valokuvaaja.
Harkitsin pitkään haluanko tukea tämäntyyppistä eläimiin liittyvää liiketoimintaa. Kokonaisuudessa reissusta jäi hyvä fiilis. Uimisesta hain kanssa annettiin riittävät tiedot etukäteen ja ehdottomasti oli kiellettyä uidan liian lähellä tai koskettaa haita. En osaa arvioida kuinka stressaavana hai voi kokea sen, kun pieni ryhmä ihmisiä yhtäkkiä ilmestyy uimaan vierelle. Mutta eipä tätä uimista kestä kauaa. Hai ui niin nopeasti, että maksimissaan 30 sekunnin päästä olet jo jäänyt kauas hain taakse.
Ningaloo oli muutenkin aivan uskomaton kokemus. Yhden päivän aikana näin delfiinien parittelevan, ryhävalaita, rauskuja, dugongeja ja snorklailin lukemattomien erilaisten värikkäiden kalojen kanssa. Jopa meidän opas oli ihan liekeistä dogongeista, koska kuulemma nämä ovat erittäin säikkyjä ja laivan lähestyessä ne katovat mereen. Tällä kertaa dugong ja sen poikanen uiskentelivat vedessä laiskasti ja pääsimme ihastelemään niitä aivan rauhassa.
Lue myös: