Ruokamyrkytys

Jep, ruokamyrkytys. Sitä ilman ei voi Aasiassa matkustaa. Kuuluu settiin samalla tavalla kuin aurinkorasva. Sitä ei vain voi tietää milloin se iskee.

Matkustaessa Aasiassa varmaan kaikille on tuttu jonkin asteinen ruokamyrkytys. Ainakin itse sairastan sen joka reissulla ja pahimmissa tapauksessa useamman kerran. Yleensä oireet ovat aika lieviä ja päivän tai parin vuodelepo auttaa. Nyttenkin olen ollut sängyssä pari päivää ja toipunut lievästä ruokamyrkytyksestä. Pahempia on tullut koettua, joten tällä kertaa olen ollut kai aika onnekas. Ajatuksia viimeisimmän parin päivän ajalta. 

Kun ensimmäisen kerran huomaan ruokahaluttomuuden ja lievän pahonvoinnin, alan jo pelätä pahinta. Muutaman tunnin päästä tilanne on jo aika selvä. 

Yritän miettiä, että mitä olen syönyt ja mistä olen myrkytyksen saanut. Tällä kertaa pystyn päättelemään, että suurimmilla todennäköisyydellä söin jotain sopimatonta aamupalalla. Vannon etten enää koskaan mene sinne. 

Pyörin sängyssä ja mietin mikä auttaisi. 

Juon nesteitä ja yritän välttää kehon liiallisen kuivumisen.

Tuskastun, kun en löydä Netflixistä mitään katsottavaa. Mitä ihmettä ihmiset katsovat tällä hetkellä sieltä? Nyt otetaan vinkkejä vastaan!

Huolestun, kun tajuan, että nesteet on loppu ja pitäisi jollain kontsilla saada itseni lähikioskille ostaa lisää.

Pyörin itsesäälissä ja mietin, miksi tämä aina sattuu minulle.

Kun en ole syönyt yli vuorokauteen mitään, alan pohtia kuinka kauan ihminen pärjää ilman ruokaa. 

Mietin seuraavaa turvallista ateriaani. Päädyn pizzaan. Nyt pitäisi enää vain käydä hakemassa se. 

Pizzan syötyäni tajuan, että mahaan ei satu ja oireet on ohi. Vihdoinkin toivoa tunnelin päässä. Olo on silti vielä heikko, joten lepäilen vielä loppu päivän.

Toivon, että tämä olisi tämän reissun ainut ruokamyrkytys, mutta reissua on vielä sen verran vielä jälellä, että tiedä tällaiset haaveet ovat vain harhakuvitelmaa.