NAINEN KEITTIÖSSÄ🌷

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

Meissä naisissa on uskomaton feminiininen, kesyttämätön voima. Me ollaan rohkeita, herkkiä, voimakastahtoisia, temperamenttisia, suunnitelmallisia ja silti all over the place joka paikassa yhtäaikaa. Muistan kun mun eka mesu (nykyään rakas ystäväni), aloittaessani työn foodrunnerina ja saliapuna/tiskarina, huusi aina kun astuin keittiön kynnyksen yli, että ”Seis! Nainen keittiössä!” Joku herkkänahkaisempi olisi voinut loukkaantua siitä, mutta näin tilanteen, että hän ei missään nimessä tarkoittanut vitsiä loukkaavaksi ja nauroin sille. Siitä tuli yleinen vitsi.

Samassa mestassa oli töissä yksi nainen keittiössä, joka myöhemmin kapusi kansainväliseen kisamaailmaan ja Michelin-ravintoloihin. Kesällä 2018 pyysin saada mahdollisuutta työskennellä keittiön puolella. Mesuni näki minussa tahtoa, motivaatiota ja potentiaalia, vaikka mitään en juuri vielä osannut. Siispä aloitin ainoana naisena keittiössä. Oppikouluhan se oli!

Pariisissa 2024

Keväällä 2019 aloitin Kapella työt Rosterissa Turussa. Siellä keittiössä olikin yhtäkkiä puolet naisia, ja keittiötä, sekä salia johti nainen. Tähän haluan sanoa, että vaikka Kape on suustaan välillä huono ja päästelee sieltä sammakoita, niin en itse kokenut koskaan syrjintää. Päinvastoin mesta oli täynnä feminiinistä energiaa ja Kape kohteli meitä arvostaen ja oli ylpeä siitä, että hänen ravintolaa johtaa (edelleen) naiset. Sain ensimmäistä kertaa olla naisjohtajan alaisena keittiössä. Mulle ei ole koskaan ollut väliä teenkö töitä miesten vai naisten kanssa. Sukupuolella ei ole mitään tekemistä osaamisen kanssa. Joku mies voi olla jossain asiassa rokkistara siinä missä nainenkin. Taito, osaaminen, ammattiylpeys ja motivaatio ratkaisee minun silmissäni.

Valehtelisin, jos väittäisin silti, ettenkö tuntisi erityistä ylpeyttä silti naiskolleegoistani. En puolueellisuussyistä, vaan lähtökohtaisesti siitä faktasta, että olemme keittiömaailmassa vähemmistö. Harva nainen hakeutuu Michelin-keittiöihin, kestää miesten pieru-kakka-kikkelivitsejä, ronskia huumoria, painetta ja stressiä.

Nainen keittiössä on yleensä kylmässä keittiössä ja etenkin pastryssä. En edes jaksa laskea, kuinka monta kertaa mua on luultu tarjoilijaksi tai automaattisesti pastry chefiksi. Näytän palovammani käsistä ja oikaisen, että itseasiassa olen paistaja😅 Tää paistaja vaan tulee korkkarit jalassa töihin.

Vaikka mulla on pääsääntöisesti vain hyviä kokemuksia ainoana naisena keittiössä, en minäkään ole välttynyt ongelmilta. Mun palkkaamista on mietitty, että eihän keittiöön tule liikaa feminiinistä energiaa. Mä olen kokenut rajoja rikkovia vitsejä tai läpänheittoa haarovälistäni ja perseestäni. Mua on väheksitty. Mua on pidetty heikkona ja muhun ei oo uskottu. Mua on seksualisoitu.

MUTTA

Muhun on myös uskottu. Mua on kannustettu. Mua on autettu. Mua on kohdeltu hyvin. Mua on tuettu. Mua on kunnioitettu ja ihailtu. Ja mielummin keskityn näihin!❤️

Meissä naisissa on raakaa voimaa, feminiinistä, hoivaavaa energiaa ja me saadaan toteuttaa meidän unelmia!

Tänään naistenpäivänä ja kauniina keväisenä päivänä päätin kihartaa hiukset, meikata kunnolla ja laittaa punaisen maximekon päälle naistenpäivän kunniaksi. Hiukset latistuu ja hikoilen grillin ääressä meikit pois, mutta feminiinisyys, rohkeus, voima ja sisäinen kauneus hehkukoon koko päivän ❤️

-Maikki, se ainoa nainen keittiössä.