Pakollinen sairaalalaukku -päivitys
Heti aluksi sanottakoon, että mielestäni sairaalakassi on vähän höpsötystä, hifistelyä tai hienostelua, joskus niitä kaikkia. Suomessa, nimittäin. Täällä synnyttämään lähtiessä tarvitaan lompakko ja äitiyskortti (ja mahdolliset lääkkeet), kaiken muun olennaisen/tarpeellisen saa sairaalasta (trust me on this, mä oon töissä siellä). Ihan oikeasti. Toki jotkut tarvitsevat kilon meikkejä, suklaata, sipsejä, peilin, läppärin, muotovaahdon, oman tyynyn jne. Ja mikäpä siinä.. Kukin tyylillään. Ja jos sairaalaan ei lähde synnyttämään vaan jostain muusta syystä, ja varsinkin jos reissu siellä venyy, niin monikin tavara on varmasti mukava olla mukana ja ihan tarpeellinen, en minä sillä.
That being said, 34 raskausviikkoa tuli täyteen (4 päivää sitten, jolloin tämä postaus oli tarkoitus julkaista 😀 ), supistelee edelleen melko reippaasti ja kerran on jo käyty näytillä sairaalassa, joten ajattelin hermojani rauhoittaakseni pakata ns. synnytyskassin jota myös sairaalakassiksikin tituleerataan. Ikäänkuin symbolisena eleenä. Miestä vähän nauratti, niinkuin minuakin. Asutaan parinsadan metrin päässä sairaalasta, joten kaikki unohtuneet ”olennaiset” tavarat voi Mies kyllä hakea jossain vaiheessa. Voi olla että lähtiessä unohdamme koko kassin eteiseen, eikä se luultavasti haittaisi. Mutta onpahan nyt pakattu!
Mitä sinne sitten laitettiin?
- Suklaata, pähkinöitä ja lisää suklaata sekä trippimehun (vaikka niitä saa sairaalastakin)
- Matkakokoiset hoitoaine ja naamarasva (shampoota/suihkusaippuaa saa sairaalastakin)
- Viikon tarpeiksi vitamiineja
- Vauvan 50-56 -kokoisia vaatteita (tämä menee hifistelyn puolelle mutta liittyy siihen, etten halua pukea vauvaa sairaalan vaatteisiin, siitä lisää myöhemmin)
- Imetysliivit (sellaiset pehmeät, venyvät lätkät jotka eivät tue yhtään mutta joissa pitäisi olla maidonnousuvaraa)
Ja siinä ne melkein sitten onkin. Lähtiessä käsilaukkuun on heitettävä lompakko, neuvolakortti, kännykkä, laturi, hammasharja ja hiusharja (koska niitä käytetään päivittäin, eivätkä ne siis voi olla sairaalakassissa viikkotolkulla). Kotiutuessa aion laittaa päälle samat vaatteet kuin sairaalaan mennessäkin, koska ne takuulla mahtuu päälle (edit: hyviä neuvoja saatuani päätin heittää mukaan myös yhdet löysät olohousut siltä varalta, että lapsivedet menee esim matkalla sairaalaan :D). Jalkaan jätän sairaalan seksikkäät verkkopikkarit ja jättisiteen. Sairaalassa käytän potilasvaatteita, ne on ihanan löysiä. Sieltä saa tarvittaessa tissirasvat, lainaan rintakumit/maidonkerääjät, vauvan pyllyrasvat ja öljyt, tutit ja pullot, harsot ym. Synnyttämiseen löytyy lämpöpussit, TENS -laitteet, eväät ja vaikka hammastahnaa, kampa tai vaseliinia huuliin. Melkein mitä tahansa mitä ihminen tarttea saattaa. Vauvan kotiutusta varten kasasin ulkovaatteet ja makuupussin jne yhteen kasaan vaunuihin, mistä ne löytyy helposti. Jäin vielä miettimään, ottaisinko kantoliinankin jo valmiiksi mukaan synnyttämään lähtiessä. 
Sellaista siis kätilön kassissa, ja kuten sanottu, tuskin haittaa vaikka jäisi kotiin koko kassi. Saa kommentoida, voihan olla että olen äitiyspäissäni unohtanut jotain toooosi olennaista. 🙂 (Tänään oli parempi päivä, ei tehnyt mieli tappaa jokaista mulle puhuvaa ihmistä. Win!) Mies saa pakata itselleen evästä lähtiessä tai napostella mun suklaita (as if!). Tai tilatkoon vaikka pizzan 😀 Sen sijaan joka puolella maailmaa sairaalakassi ei ole yhtä yhdentekevä. Vai mitä olette mieltä siitä, että kassiin on pakattava aluset (jotta saa toisen synnyttäjän jäljiltä likaiselle sängylle puhtaat aluset itselleen), välineet napanuoran leikkaamista varten tai itselle ja vauvalle kaikki siteet, vaipat, rätit ja liinat mitä voi kuvitella tarvitsevansa?