Eilen alkaneen imetysviikon kunniaksi taisin napata itselleni viime yönä rintatulehduksen poikasen. Sairaalassahan imetysviikkoa yleensä vietetään moninkin eri tavoin, esim. tissipullia, -pipoja tms askartelemalla ja imetystietoutta lisäämällä. Oh well, kukin tavallaan, minä osallistun tänä vuonna näin. Lisään tietoutta kertomalla teillekin, että vaikka riski rintatulehdukseen on suurin imetyksen ensimmäisten kuukausien aikana, samoin jos altistaa rinnat vedolle (kevät, […]

Tämä viikonloppu on seilattu ääripäästä toiseen.Olimme ensimmäistä kertaa lapsen syntymän jälkeen oikeasti yhdessä jossain, vanhempani viettivät meillä viikonlopun ja nyt olen kokonaisen vuorokauden ensimmäistä kertaa ikinä tilapäisesti yksinhuoltaja (ja heti kun auto kaartoi pihasta, tunsin vastuun raskaan painon harteillani). Puolivuotiaamme ravitsemus ja kyvyt ovat nyt sillä tasolla, että hänet on mahdollista jättää muutamaksi tunniksi hoitoon […]

Vuosi sitten otin kuvia, joissa pienen mahakumpuni päällä nökötti sikiön kokoinen vaahteranlehti. Puoli vuotta sitten pukersin sen vähän isommaksi ehtineen mukulan maailmaan, ja heräsin aamulla hyvin vähäisten unien jälkeen elämäni krapulaan (tai ainakin siltä se tuntui, kroppa muussina, pää väsymyksestä ja hormoneista sekaisin ja kipulääkettä naamaan hörppien).  Tänä aamuna heräsin puolivuotias kainalossani, pää väsymyksestä ja […]

Raskausaikana mä ajattelin, että saan muutaman vuoden vapaata työstä: stressistä, kiireestä, jatkuvasta riittämättömyyden tunteesta. Hah hah haa. Joistain asioita olen toki saanut taukoa. Ei mun esimerkiksi tarvitse nykyään juosta synnytyssalien välillä toivomassa että kaikki ei ala ponnistaa yhtä aikaa, koittaa ehtiä vetää hanskoja käteen tai lääkkeitä ruiskuun ennenkuin vauva syntyy tai soittaa sydän pamppaillen lääkäriä […]

Sitä tietää jo etukäteen, että niin tulee käymään. Ei kukaan pysty olemaan täydellinen äiti, pysymään aina tyynenä, hoitamaan kaiken sujuvasti ja rakastamaan aina ihan täysillä lastaan. Eikä siihen fiilikseen silti pysty varautumaan kunnolla. Se riittämättömyyden tunne kirpaisee.  Kun täytyisi välillä tehdä ruokaa, tai ainakin lämmittää sitä. Tarjota ipanallekin vaihtelevasti uusia monipuolisia  edes jotain makuja. Itsekin […]

Tällä hetkellä meillä asuu toipilas, jonka jalka on leikattu muutama viikko sitten. Mies kykenee kulkemaan bussilla luennoille ja viihdyttämään kotona ollessaan vauvaa, ja siinä kaikki. Minä hoidan muutoin vauvan, kodin ja sen miehenkin vielä, laitan ruoan ja siivoan ja imetän ja nukutan ja vaihdan ideaalisidettä ja tuon särkylääkettä enkä ehdi useimpina päivinä edes istumaan kymmeneksi […]

Mä olen nyt takkuisista öistä ja muusta huolimatta sinnikkäästi lähtenyt joka päivä johonkin kotoa vauvan kanssa. Eilen sovin oikein lounastreffit Hakaniemeen. Junasta haitarinsoiton säestämänä ulos astuessani tunsin kuplivaa iloa – tässä sitä vaan muina lattemutseina käydään lounastreffeillä stadissa. Lounas sai jatkoa Hakaniemen rannasta ja jätskistä, Stockan lastenvaateosastosta ja lopulta satamasta ja oluesta terassilla kuuman ilta-auringon […]

Joka reissussa on tietenkin oltava hyvät ja huonot puolensa. Muuten elämä olisi liian helppoa, right? Aiemmin Meksikoon matkustaessa lensimme joko yhdellä vaihdolla niin, että pidempi lento kesti ~15h (+-1h), josta jatkoimme vielä useita tunteja bussilla, tai sitten kahdella vaihdolla, jolloin pitkän lennon päälle tuli vielä yksi lyhyt.  Nyt vauvan kanssa muutimme taktiikkaa: mennessä lensimme 2,5h+9h […]

Tiedän, että tämä kuulostaa vähän hassulta. Äitiysloma tuli ja meni, vanhempainvapaa on rullannut jo kuukausia, lapsikin on jo lähes 5kk vanha ja tässä minä vaan vasta opettelen kotiäidin arkea? Kas kun ei ole ollut varsinaista kotiäitiyttä, vaan vain enemmän tai vähemmän tasaisesti jaettua kotivanhemmuutta. Eikä ole ollut aikoihin sitä arkeakaan, on vain muuttoa muuton perään […]

Ei mennessä, mutta nyt tullessa. Ajatuksena hauska, käytännössä ei niinkään! Väsyneenä kikatin asialle, vaikka tuleva yö pelottaa enemmän kuin synnytys. Saavuimme Suomeen sunnuntaina illalla (ja miten parasta onkaan asua ihan lähellä lentokenttää!). Vauvaa ja aikuisia pidettiin hereillä normaaliin nukkumaanmenoaikaan asti ja sitten mentiin nukkumaan. Mun vanhemmat nukkuivat. Mies nukkui yönsä (ja seuraavan) normaalisti, meni aamulla […]