Kisaväsymystä ja taikauskoa

Käsi ylös kuka uskoo siihen, että asioita voi ”pilata”, ” jinxata” sanomalla ne ääneen? En minäkään, paitsi tietyissä poikkeustapauksissa. Kuten kätilötyössä. Ja nyt tässä vauvaelämässä. Uskallapa sanoa ääneen tai kirjoittaa blogiin vaikka että imetys sujuu, (tai että meillä nukutaan hyvin, tai mitä tahansa muuta) niin pilaat ko asian välittömästi.

Vauva täyttää tänään kolme viikkoa ja kasvaa ja kehittyy hienosti. Vanhemmatkin ovat kasvaneet, joskin eniten on tainnut kasvaa univelka ja hyvänä kakkosena silmäpussit. Kohta viikon kestänyt joku vaihe tarkoittaa sitä, että vauva syö 1,5-2h välein ympäri kellon ja vaatii paljon syliä. Suihkutissit ja nälkäinen vauva tarkoittavat sitä, että syöminen on taistelua ja pulauttelua. Kun maaginen röyhtäisy on saatu ulos ja vauva niin sikeään uneen että se suostuu nukkumaan muualla kuin sylissä, on jäljellä ehkä 30-60 minuuttia ennenkuin se jo herää taas nälkäisenä. Se alkaa vaatia veronsa. En ymmärrä miten kukaan selviää tästä yksin. Huh huh. 

PS. Viime yönä meillä taisteltiin klo 2.30-5. Lopulta annoin pienen määrän pumpattua maitoa pullosta. Lopputulos: vauva huoli pullon (win!) ja virkistyi niin että jatkoi vielä 20min rintaimuja (lose or win?). Doh..