Lähtölaskenta

Makkari ei sitten kuitenkaan koskaan ehtinyt ”valmiiksi” ennen matkaa, vaan jäi täyteen pahvilaatikoita. Omat vanhempani tulivat iltapäivällä, ja äitini on leikittänyt vauvaa kun minä olen pessyt pyykkiä, repinyt hiuksia päästäni ja yrittänyt pakata järkevästi. Vauva ei ole suostunut nukkumaan yksiäkään päiväunia, ja kentälle on lähdettävä jo ennen aamuviittä. Kun istun nukuttamaan vauvaa pimeässä huoneessa, rauha valtaa mielen. Tekemistä on vielä, ja yöunet jäävät joka tapauksessa vähiin. Matka menee miten menee, olemme valmistautuneet parhaan kykymme mukaan. Lennämme aamulla Helsingistä keski-Eurooppaan, jossa on lyhyt vaihto ja sitten 8h lento New Yorkiin. Siellä päässä otamme laukut ulos, vietämme 24h Nykissä (yövymme hotellissa) ja jatkamme seuraavana päivänä matkaa. Vuorokaudesta ”häviää” 12h eli yö. Seuraava päivä menee Nykistä yhdellä vaihdolla Meksikoon, ja perillä olemme illalla. Eniten huolettaa vauva, seuraavaksi eniten oma jaksaminen. Onneksi meitä on 4 aikuista!

1. Käsimatkatavat on vinkkien mukaan väljästi pakattu, mahtuvat penkin alle ja vaipanvaihtokamat on erillisessä pussissa. Vaippoja on reilusti ja nykyinen merkki on melko kansainvälinen eli löytynee tarvittaessa myös kentältä. Vaihtovaatteita on useita ainakin äidille ja vauvalle (sekä lämpimään että kylmään on varauduttu). Harsoja on useita. Mukana on lempilelu, toinen tuttu lelu ja uusi monitoimilelu. Leluja varten on myös hissilippujojo, jotteivät lennä lattialle 😉 Tabletille on ladattu vauvoille sopivia kuvia katseltavaksi. Mukana on tuttu unipussi. Aikuisille on korvatulppia ja kuulokkeet sekä rennot vaatteet. On puuduttavat korvatipat, kipulääkettä (lastenlääkärin vinkki!) ja Cuplatonia. On kertakäyttöiset liivinsuojat ja vaipanvaihtoalustat koneeseen+ kentälle. Luojan kiitos rintaruokinnalla mennään, joten ei pulloja, korviketta tai soseita. 

2. Omat tavarat ovat rinkassa. Mies ottaa vauvan kantorepussa eteen, minä huolehdin käsimatkatavarat. Tarkoituksena on tilata taksi vauvan turvakaukalolla kentältä Manhattanille ja takaisin. Nykin suhteen vaatimukset ovat äärimmäisen matalalla.

Aamuksi tehdään eväät ja kentälle mennään ajoissa. Rattaita emme ota mukaan. Check in on jo tehty, huomenna selviää saammeko baby cotin pitkälle lennolle. Eikun menoksi! Pian olen viisaampi ja voin tulla kertomaan mitä tekisin toisin 😀 aika paljon jännittää, taidan mennä pakkaamaan vielä rennon mielen (jos se jostain löytyy!). Toivottakaa onnea, sitä tarvitaan.

Suhteet Ystävät ja perhe Matkat

Äitiysloman pelastajat

Vanhemmuus ei ole lähtökohtaisesti välineurheilua, vaikka siitä voi sellaista tehdäkin. Periaatteessa vauvalle riittävät vaatteet päälle ja vaipat jalkaan, jos rintamaito on ainut ravinto. On kuitenkin juttuja, jotka helpottavat huomattavasti vauva-arkea, ja jokaiselle on omansa. Minun äitiyslomani eli ensimmäiset kolme kuukautta pelastivat nämä:

 

1. Työtön puoliso kotona.

Okei, tämä ei ole varsinaisesti esine, mutta avain onneen kuitenkin. En olisi kaiketi käynyt suihkussa, vessassa tai syömässä monina päivinä ilman koti-isiä, eikä asunto takuulla olisi ollut missään kunnossa ainakaan ensimmäiseen kuukauteen, joten tämä on ehdoton listaykkönen.

2. Unipussi.

Kun 2-3 viikon iässä vauvan unet ensi kerran häiriintyivät, kääräisin näppäränä tyttönä hänet kapaloon, mikä rauhoitti öitä huomattavasti. Yhtä näppäränä tyttönä tyttäreni oppi parissa viikossa potkimaan kapalot auki, jolloin päätimme siirtyä unipussin käyttöön. Meidän valintamme osui Love to Dream -merkin Swaddle Up -pussiin, jossa vauva saa nostettua kädet pään viereen (tämä ei ole maksettu mainos, vaikka en pistäisi pahakseni jos meitä haluttaisiin lahjoa unipussilla!). Motorisesti levoton vauva nukkuu pussissa niiiin paljon paremmin, mikä suoraan vaikutti oman unen määrään, minkä lisäksi pyjaman ja pussin pukeminen muodostui nopeasti iltarutiiniksi, joka on vauvalle selvä merkki nukkumaan menosta – ja hän menee pussiin selvästi erittäin mielellään. 

3. Astianpesukone.

Meillähän ei tällaista ollut ennenkuin menin ja tilasin sen pari viikkoa ennen laskettua aikaa (tai jotain sinne päin) ”miehelle synttärilahjaksi”. Ja voitte kuvitella, mitä elämä ilman tiskaria olisi ollut, jos vessassa käynti ja suihkukin piti suorittaa juosten ja vieraita lappasi käymään ovista ja ikkunoista! Olisin luultavasti ostanut kertakäyttöastioita.

4. Seinään kiinnitettävä hoitotaso.

Pienessä asunnossa aivan ehdoton. Ei reilu 3-kiloista vastasyntynyttä vauvaa voi ruveta raahaamaan pyllynpesulle toisesta huoneesta, itse en olisi ainakaan alkanut. Lisäksi yöllä (ja joskus päivälläkin) oli todella kätevä laskea vauva tasolle siihen käden ulottuville ja käydä samalla pissillä. Jos olisin ollut yksin kotona, olisivat varmaan kaikki omat vessareissuni hoituneet näin. Tasossa oli pienet hyllyt, joille sai vaipat& muut hoitotarvikkeet, sekä päälle sen hetken vaatteet. Lavuaari oli niin lähellä, että riitti kun kääntyi kannoillaan ympäri. Lisäksi se oli meillä osin patterin reunan yläpuolella, joten sekä alusta että vaipat olivat aina valmiiksi lämpimiä. En mene vannomaan, etteikö siinä olisi osasyy siihen, että lapsemme on alusta asti rakastanut vaippojen vaihtoa ja pukemista 😉

 

Ainut täysi turhake oli se pikkupurkki korviketta. Kaikkea muuta, jopa niitä tutteja, on kaiketi käytetty ainakin kerran.

Mikä teillä oli ehdoton juttu ja mikä täysi turhake?

 

Perhe Vanhemmuus