Reissupostaus osa 1: Suomi eli liftausta ja sohvasurffausta aloittelijoille
Palasimme siis Englannista Suomeen touko- kesäkuun vaihteessa, mutta vanhempieni keittiöremontin keskellä eläminen osoittautui pian niin haasteelliseksi, että oman mielenterveyden vuoksi päätimme suunnata reissuun. Rajoituksia oli vain muutamia: koska olimme molemmat nollatuloilla kesä- ja heinäkuun, oli budjetin oltava mahdollisimman pieni (ja silti päätimme reissata Pohjoismaissa, huoh), ja ennen lähtöä otimme vastaan asunnon, joten takaisin oli tultava heinäkuun puoleenväliin mennessä hoitamaan muutto.
Matka alkoi Helsingistä, koska meillä oli siellä sopivasti yhdet ristiäiset tiedossa. Kulkuvälineiksi valitsimme kimppakyydit ja liftauksen, mutta loppujen lopuksi kävikin niin, että käytimme matkan aikana kaikkia mahdollisia kulkuvälineitä ainakin kerran :D. Ajatuksena oli yrittää tällä kertaa reissata niin, että tutustuisimme enemmän ihmisiin, sosialisoituisimme muidenkin kuin toistemme kanssa ja näkisimme myös kohdemaan tapoja ja asukkaita, emme pelkkiä maisemia. Liftaten ei voi tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia, mikä meidän kaltaisillemme aikataulu- ja suunnitelmareissaajille olisi uutta ja toivottavasti rentouttavaa, kun olisi aikaa nauttia myös itse matkasta eikä vain kiirehtiä määränpäästä toiseen.
Aloitimme kevyesti kimppakyydillä, joka löytyi facebookin kimppakyytiryhmästä. Kaksi tuntematonta ihmistä, joiden kanssa piti pärjätä kaksi ja puoli tuntia samassa autossa, apua. Olemme kyllä käyttäneet kimppakyytejä ennenkin, joten ihan ummikkoina emme lähteneet reissuun. Matka Helsinkiin menikin yllättävän hyvin, juttua riitti eikä kenellekään tullut vaivaantunut olo. Jes! Kuskina oli nainen, jonka kumppani oli myös ei-suomalainen ja jonka parisuhde toimi tällä erää kahdessa eri maassa, joten yhteisiä jutunaiheita riitti.
Helsingissä saimme enoltani kyydin heille ja ehdimme kerrankin viettää laatuaikaa koko hänen perheensä kanssa, ihan rauhassa. Lauantaina lainasimme heidän autoaan ja ajoimme Hyvinkäälle hyvän ystäväni tyttären ristiäisiin. Itse tapahtuma oli kaunis ja kovasti heidän näköinen, mutta samalla sain varmistuksen itselleni siitä, että kirkosta eroaminen oli oikea valinta omalla kohdallani: omia lapsiani en tahdo kastaa (Sama ilmiö kävi muuten viime kesänä toisen ystäväni kirkkohäissä..). Harmitti ainoastaan se, että olisin päässyt tämän pienen tytön kummiksi, jos olisin vielä kuulunut kirkkoon. Ristiäisten jälkeen piipahdimme vielä saman perheen kotona hetken, ennenkuin ajoimme takaisin enoni luokse grillaamaan. Ihana kesä!
Enon luota matka jatkui Helsingin keskustaan toisen ystäväni luokse, heidän kanssaan vietimme ihanan kesäisen pelailuillan Lintsin takana olevassa puistossa, ja ilta jatkui vielä heidän asunnollaan lautapelejä pelaten. Parasta! Aamulla kävimme korjauttamassa järkkärimme jumiin jääneen peilin vanhan käsityöläisen luona Mustonen&Laine -nimisessä kamerakorjaamossa, ja sitten hyppäsimme ratikkaan. Olimme lukeneet netistä parhaat paikat liftaukseen Helsingistä ulos, ja nyt oli aika ensimmäistä kertaa kokeilla liftausta Suomessa.
Huoltoasemalta saimme pahvia, johon tussasimme määränpään ja ison hymiön. Itse huoltsikan pihassa liftaaminen osoittautui mahdottomaksi, ja jonkin aikaa yritimme sen viereistä risteystä: siitä ajoi kuitenkin ohi niin paljon muihinkin suuntiin menossa olevia autoja, että saimme vain sääliviä hymyjä ja olankohautuksia sekä käsimerkkejä tyyliin ”voisin mutten ole menossa tuonne”. Kun tajusimme siirtyä liikennevaloihin jotka olivat juuri ennen valtatien liittymää, saimme kyydin alle puolessa tunnissa mukavalta pariskunnalta, joilla oli oma studio ja ammattina valokuvaus, ja joka osasi luonnollisesti neuvoa meille parhaat paikat objektiivien ostoon Turussa: Nanalta ja hänen puolisoltaan Juhanalta saimme itseasiassa kyydin suoraan Turun keskustan Rajalan liikkeeseen. Matka sujui erittäin jouhevasti, juttelimme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä ja taivaan väliltä. Ensimmäinen liftikokemus oli siis erittäin positiivinen!
Turussa meidät majoitti herttainen Salla, jonka löysimme sohvasurffaussivujen kautta: hän oli itse lähdössä kolmen päivän päästä Kroatiaan reissuun, mutta auliisti majoitti meidät yöksi yöksiöönsä, lainasi meille avaimiaan, tarjosi oman sänkynsä ja kierrätti meitä Turun keskustassa. Kävimme mm. erittäin hyvässä panimoravintolassa nauttimassa laadukkaita pienpanimon oluita, ja kokkasimme illalla meksikolaista. Aluksi tuntui hieman oudolta noin vain pölähtää tuntemattoman ihmisen kämppään, mutta tulimme hyvin toimeen ja pian tuntui siltä, kuin olisimme tunteneet jo kauemminkin. Sosialisoituminen oli tähän asti ainakin onnistunut todella hyvin! Aamulla nappasimme eväsleipämme jääkaapista ja hiivimme hyvästien jälkeen bussipysäkille, josta nappasimme bussin Turun satamaan (olimme varanneet etukäteen bonuspisteillä ja pikkurahalla aivan tolkuttoman aikaisen aamulähdön Turusta Tukholmaan lautalla).
Alkumatka onnistui siis yli odotusten: liftaaminen kuumassa paahteessa oli toki rankkaa, mutta kyydin sai kohtalaisen nopeasti. Sohvasurffauspaikka kannattaa valikoida huolella ja katsoa, että tuleva hosti vaikuttaa edes jollain tavalla samanhenkiseltä ihmiseltä: Salla vaikutti jo profiilinsa perusteella mukavalta tyypiltä ja osoittautuikin sellaiseksi. Suomessa siis suosittelen lämpimästi sekä sohvasurffausta että liftausta!