Tag: Koti-ikävä

Olen viimein alkanut hahmottaa yhden asian, joka minua Suomea eteläisemmässä Euroopassa asumisessa nyppii: vuodenajat, ne kaikki kolme. Lapsena rakastin kesiä yli kaiken, mutta kasvaessani aloin nähdä kauneutta kaikissa Suomen neljässä vuodenajassa: kevään vaaleanvihreissä hiirenkorvissa ja sulavassa lumessa, kesän ylitsevuotavassa tuoksussa ja loistossa, syksyn hämärtyvässä oranssinhehkuisessa tunnelmassa sateineen, talven kirpeissä pakkasissa ja pehmeissä hiutaleissa. Elämä muuttui, […]

Suomalaiset liputuspäivät eivät ole koskaan olleet itselleni mitenkään erityisen tärkeitä – ne ovat aina vain olleet, ja olen huomannut ne yleensä siitä, että joku naapuri on laittanut lipun salkoon (ja sitten käynyt tarkistamassa kalenterista että kenen päivä se tänään taas olikaan). Runebergin päivästä olen tykännyt normaalia enemmän lähinnä siksi, että, noh, tortut.  Edes ulkosuomalaisuus ei […]

Olen tässä viime viikkoina potenut kulttuurishokkia ja koti-ikävää. Alkuun oli hankala myöntää itsellekään, että tämä on taas tätä; vaikka se on joka kerta odotettavissa, niin aina kuitenkin toivoo ettei sitä tulisikaan. Mutta sieltähän se tuli, oppikirjan mukaisesti ja ihan ajallaan! Ensin huolestuin, että onko tämä nyt kuitenkin keväisen masennuksen jälkimaininkeja. Mikään ei tunnu kivalta, mistään […]