Virstanpylväitä

Tyttösemme täytti juuri 9kk, ja täytyy sanoa, että vaikka välillä aika tuntuu matelevan, niin toisinaan se kyllä lentää. Kehitys tuntuu ainakin tällä tapauksella tulevan sellaisina aaltoina, jolloin opitaan kaikkea mahdollista, ja nyt juuri on oikein iso kehitysaaltomenossa, näköjään meillä molemmilla. Tässä 8kk ja 9kk välissä on tapahtunut mm. seuraavaa..

Tytär on..

• oppinut taputtamaan
• oppinut kävelemään ”laitoja” pitkin ja tuen eli taaperokärryn kanssa ilman apua
• oppinut vilkuttamaan
• sanonut ensimmäisen sanansa (agua) ja alkanut tavailla myös muita sanoja (mama ja papa tulevat jo päivittäin, ja yritystä sanoa ”vettä”, ”hampaat” ja ”kakka” on jo kovasti ilmassa)
• syönyt ensimmäistä kertaa lautasen tyhjäksi, ensimmäistä kertaa tavallista puuroa soseella ja ensimmäistä kertaa itse lusikalla
• alkanut korvatulehduksesta parannuttuaan syödä hyvin 
• alkanut heräillä aamuviideltä niin, ettei uni tahdo tulla enää silmään ilman vaunuja tai äidin kainalopaikkaa
• alkanut osoittaa merkkejä siitä, että ymmärtää pukemisen funktion, ja yrittänyt pukeutua itse omiin vaatteisiinsa
• alkanut tehdä pesäeroa äitiin ja laajentaa liikkumaympäristöään rohkeasti

Äiti taas on..

• lopettanut vanhempainvapaan ja aloittanut hoitovapaan
• tehnyt budjetteja ja järkyttynyt menojen määrästä sekä uudesta tulotasosta
• hurahtanut osakestoilemaan ja potattamaan lasta oikein urakalla
• löytänyt muutaman ”mammakaverin”
• herännyt tajuamaan, että hoitopaikat täytyy jumaliste hakea puoli vuotta etukäteen jos haluaa saada mieleisensä
• alkanut suunnitella keikkatöitä ja/tai osittaista työelämään paluuta tämän vuoden puolella
• alkanut tehdä pesäeroa lapseen 
• hullaantunut uusista mahdollisuuksistaan omaan aikaan ja alkanut villisti suunnitella lisääntyvässä määrin omia menoja

Täytyy sanoa, että jatkuvasti olen myös järkyttynyt siitä suuresta määrästä asioita, joita näin pieni lapsi jo osaa ja ymmärtää, ja siitä yllättävän vähäisestä määrästä asioita, joita näin iso äiti osaa ja ymmärtää 😀