Vanhan naisen tunnustuksia
1. Katson Perjantai-iltaisin The Voice Finlandia JA The Voice Sverigeä ja syön mokkapaloja.
2. Nää heput, joista en aiemmin juurikaan piitannut, ovat nykyään mun mielestä vähän hotteja.
Tunnustuksen loppu.
Lumileirit. Eipäsjuupas.
Aivan kamalaa. Aivan ihanaa. Ja näin se keskustelu lumen puolesta ja lumentuloa vastaan on täydessä käynnissä.
Ai, että sää jaksaa herättää keskustelua ja viilipytyinkin konttoritäti kiihtyy.
Selkeästi puolet pääkaupunkiseudulla asuvista pitää lumesta todella paljon. Siis todella paljon. Ja hierovat sitä rakauttaan lunta kohtaan toisten naamoihin todella paljon. Puolet taas eivät voi sietää lunta. Ja he haluavat valittaa lumesta. Vali vali vali. VALIVALIVALI.
Millä järjellä keskustelut menee suurinpiirtein näin:
”Kauheeta kun taas tulee lisää lunta.”
”Eiku just ihanaa.”
”No eikä ole. Tuu sä vaan kolamaan meidän piha.”
”Voisin tullakin. Rakastan lunta ja lumessa oloa.”
”Hullu.”
”Höh. Lumi on ihan parasta.”
*Murinaa*
Todella kehittävä keskustelu.
Tämä on Suomi. Nyt on tammikuu. Ulkona on lunta. Näillä mennään.
Google:
”lumikaaos” Noin 89 600 tulosta
”vihdoinkin lunta” Noin 443 000 tulosta