Treffiharjoittelua

Yksinäisyystuskissani päätin aloittaa nettideittailun. En tiedä, oliko se hyvä idea. Ei ole tehnyt kovinkaan hyvää itsetunnolle tuo meininki. En kai ole tarpeeksi nätti, koska miehet eivät vastaa minulle. Kävin toki treffeilläkin, ja vaikka olen toki kuvani (en toki huonointa, mutten parastakaan) lähettänyt treffikumppaneille, niin monet minut nähdessään ovat olleet lähtökohtaisesti varsin tylyjä ja epäkohteliaita. Epäilen sen johtuvan ulkonäöstä, sillä tämä on siis alkanut heti, vaikka ovat ihan itse minut treffeille pyytäneet. Ei tee hyvää itsetunnolle.

Tai ehkä sitten olen vain kaikin puolin epäonnistunut ja kamala. En haluaisi uskoa siihen, mutta mikä muu sitten selittäisi sen, että olen aina se, joka ei ole kiinnostava, jolle ei soiteta ja joka ei ainakaan löydä miestä. En silti suostu uskomaan siihen, onhan minulle monesti sanottu, että olen mukava ja positiivinenkin – ainakin ajoittain.

Suhteet Oma elämä

Yet another lonely weekend

Onhan tää mennyt. Viikko oli jopa hyvä. Kuten kerroin, mut oli kutsuttu tiistaina tapaamaan ihmisiä ja mulla oli mukavaa. Sen voimalla mentiin seuraavat yksinäiset illat ja sitten perjantaina osallistuin vielä yhdelle kurssille. Kerroin tästä töissä ja mulle kommentoitiin, että voi että kun sä jaksat olla noin aktiivinen. Vastasin, että jos en ole aktiivinen, niin istun yksinäni kotona 72h…

No, viikonloppuna ei toki ollut mitään. Paitsi, että ystävä soitti. Hänellä oli aikaa puhua 8 minuuttia, kun käveli kotiin. Kerroin, että oli tosi kiva, kun soitti, kun en ole puhunut kenenkään kanssa mitään sinä päivänä. Tämän jälkeen hänellä oli aikaa puhua 1,5minuuttia. Puhelu ei ollut mitenkään tosin mieltäylentävä, mutta tulipahan puhuttua.

Yksinäisyys ei ole tänä viikonloppuna ollut oikeasti niin kovinkaan pahaa. Niin pitkälle tuo tiistain kohtaaminen on kantanut. Ehkäpä sen voimalla menee vielä toinenkin viikko.

Suhteet Oma elämä