Yksinäisyystuskissani päätin aloittaa nettideittailun. En tiedä, oliko se hyvä idea. Ei ole tehnyt kovinkaan hyvää itsetunnolle tuo meininki. En kai ole tarpeeksi nätti, koska miehet eivät vastaa minulle. Kävin toki treffeilläkin, ja vaikka olen toki kuvani (en toki huonointa, mutten parastakaan) lähettänyt treffikumppaneille, niin monet minut nähdessään ovat olleet lähtökohtaisesti varsin tylyjä ja epäkohteliaita. Epäilen sen johtuvan ulkonäöstä, sillä tämä on siis alkanut heti, vaikka ovat ihan itse minut treffeille pyytäneet. Ei tee hyvää itsetunnolle.

Tai ehkä sitten olen vain kaikin puolin epäonnistunut ja kamala. En haluaisi uskoa siihen, mutta mikä muu sitten selittäisi sen, että olen aina se, joka ei ole kiinnostava, jolle ei soiteta ja joka ei ainakaan löydä miestä. En silti suostu uskomaan siihen, onhan minulle monesti sanottu, että olen mukava ja positiivinenkin – ainakin ajoittain.