Muutoksia

Halusin päästä nopeasti käsiksi tähän aiheeseen eli uuteen projektiini, joka sisältää suuren elämäntapamuutoksen. Kuten aiemmassa postissa kerroin minun olisi muutettava ruokavaliotani radikaalisti ollakseni mahdollisesti terveempi. Minulla on hoidettavanani kaksi lasta, neljä vuotias ja neljän kuukauden ikäinen. Lisäksi kaksi koiraa ja kolme kissaa, omakotitalo, parisuhde ja ihmissuhteet. Haluan pystyä nauttimaan tästä ohikiitävästä ajasta kun lapset ovat pieniä ja elämäni on parhaimmillaan. En halua menettää hetkeäkään. Siksi minun on oltava kunnossa ja sitä en nyt ole. Todella toivon että tällä kertaa onnistuisin Ja siksi kirjoitan siitä nyt tänne.

Olen todella todella huono missään tällaisissa sitovissa jutuissa, jotka koskee omaa syömistä ja arjessa skarppaamista. Niistä on niin helppo pikkuhiljaa alkaa lipsua erilaisilla verukkeilla. Tällä kertaa mulla on kyllä yksi suurempikin syy yrittää. Nimittäin imetys. Lääkärit ovat nyt useaan otteeseen jo väläytelleet biologisten lääkkeiden mahdollisuutta sairauksieni hoitoon. Ja nämä biologiset lääkkeet on tulleet myyntiin ja käyttöön vasta 2000-luvulla. Niistä on siis vielä todella vähän ja lyhyeltä ajalta tutkittua tulosta, eikä kunnollista tietoa ole miten ne sopivat imetyksen kanssa. Yksi lääkäreistä kuitenkin sanoi että uusimmat tutkimukset näyttäisivät olevan menossa siihen suuntaan että biologiset lääkkeet olisivat turvallisia raskauden ja imetyksen aikana. Mä jokatapauksessa pelkään ihan kamalasti että nämä mun oireet eivät lähde tästä rauhoittumaan ja joudun noihin lääkkeisiin siirtymään. Se sitten saattaisi tarkoittaa imetyksen lopettamista ja mulle henkilökohtaisesti se on ihan kamala ajatus. Siis ihan vihoviimeinen vaihtoehto. Se tarkoittaisi mulle niin isoa menetystä, että en tiedä miten selviäisin siitä ehjänä. Mä rakastan imetyksessä ihan kaikkea. Sitä miten täydellistä ravintoa saan antaa lapselleni ja miten helpolla! Sen kun istun alas ja otan vauvan rinnalle. Hän saa siitä ihan kaiken mitä tarvitsee elääkseen ja enemmänkin. Rakastan sitä miten paljon se antaa lohtua, turvaa ja läheisyyttä lapselleni. Sitä tunnetta mikä tulee imettäessä, kun kaikki mahdolliset rakkaushormonit puskee päälle ja suorastaan pakahdun rakkaudesta katsoessani tyytyväistä vauvaa joka elää munsta. Sitä miten ollaan niin yhtä siinä hetkessä, ettei sen enempää voi enää olla yhtä kun on tultu mahan ulkopuolelle. En vaan kestäisi jos tän lyhyen ajan mitä imettää saan lastani, nämä kamalat sairaudet veisi meiltä pois. Oon jo menettänyt niiden takia ihan tarpeeksi. Vauva on sitäpaitsi vasta neljä kuukautta. Siis todella pieni eikä hän ole koskaan huolinut edes tuttia. Miten mä voisin ottaa hänet syliin ja katsoa häntä silmiin kun hän kyyneleet silmissä koittaa hamuta rintaa ja olla antamatta sitä mitä hän kaikkein eniten maailmassa haluaa?? Miten mä voisin antaa rinnan sijaan kumisen pullon täynnä muunneltua lehmän maitoa?? Hän alkoi oksentaa, kakoa ja itkeä lohduttomasti pelkästään pienestä määrästä hyvänmakuista suuhun annettavaa rokotetta. En todellakaan ajattele että korvikeessakaan olisi mitään vikaa niille jotka sitä tarvitsee, mutta me ei tarvita. Mä en halua olla se syy miksi me sitä tarvittaisi ja miksi vauvani ei saisi parasta mahdollista ravintoa. Joten ymmärtänette tai sitten ette, mutta tämä on syy miksi kaikki on nyt pelissä ja todella toivon että voisin onnistua ja siitä olisi apua.

Jotta tää ei nyt menisi pelkäksi selittelyksi, kerron pari asiaa tähän diettiini liittyen. Aloitin siis tosissani eilen eli takana on nyt kaksi päivää koska nyt on jo yö. En ole syönyt leipää, enkä ruuassa pastaa tai muuta sen sellaista. Sallin maitotuotteista kaiken muun paitsi maidon muualla kuin kahvissa. Olen aloittanut syömällä eilen aamulla smoothien ja tänään jogurttia ja hedelmiä. Ruuilla olen syönyt kasviksia, salaattia ja kanaa. Lisäksi kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä päivän mittaan. Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan. 

Tässä pari kuvaa mun ei niin hyvän näköisistä ruuista tältä päivältä…