Heippa ihanat! Elämä on ollut täynnä yllätyksiä ja positiivisia juttuja. Minut hyväksyttiin viime viikolla varasijalta Itä-Suomen yliopistoon, joten aloitan syyskuussa suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot. Kuinka jännittävää!

Osa varmaan tietääkin, että olen useamman vuoden ajan tuskaillut oman jutun löytämistä sekä opintojen aloittamista. Olin taas valmistautunut hyväksymään faktan välivuodesta, Prismalla työskentelystä sekä onnistunut omaksumaan luottavaisen asenteen tulevaisuutta kohtaan, kun onni kääntyi minun puolelleni. Ironista, toisaalta. Mutta en valita, sillä parhaassa tapauksessa minusta tulee humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri, ja olenkin todellinen humanisti sydämeltäni.

Onnistuin saamaan söpön, pienen yksiön Joensuun keskustasta, aivan yliopiston vierestä – vieläpä suhteellisen hyvään hintaan. En malta odottaa, että pääsen sisustamaan asuntoa ja tekemään siitä omannäköiseni kodin. Poikaystäväni tulee jäämään Kuopioon, mutta onneksi matka Joensuun ja Kuopion välillä on hyvin lyhyt. Meidän on helppo viettää esimerkiksi viikonloppuja toistemme luona.

Kaiken tämän uuden lisäksi, olen viimeiset pari viikkoa viettänyt aikaa luonnossa, ystävien seurassa sekä kotona itsekseni. Olen nimittäin sellainen tyyppi, joka haluaa ladata akkujaan pitkien sosiaalisten kanssakäymisten jälkeen, omia lempijuttujaan tehden. Eilen kävin esimerkiksi keskustassa hoitamassa asioita, lukemassa kirjaa kahvilassa sekä vaatekaupoilla pyörimässä. Löysin Lindexiltä oikein kivan ja kesäisen paidan, joka sattui vieläpä olemaan alennuksessa! Vaikka onkin välillä upeaa viettää aikaa yksin, saan paljon energiaa ja unohtumattomia kokemuksia ollessani minulle tärkeiden ihmisten seurassa.

Täytyy tunnustaa, että olen kokenut ainakin kuukauden ajan melkoisia turhautumisen tunteita urheilun ja liikkumisen suhteen. Huomaan kuntoni huonontuneen hälyttävästi ja sen uudelleen kohottaminen tuntuu tällä hetkellä kaikin puolin raskaalta. Pyrin hikoilemaan edes vähän, sillä se parantaa mielialaani huomattavasti. Kokisin tällä hetkellä kuitenkin oloni itsevarmemmaksi, jos saisin muutaman kilon ylimääräistä rasvaa pois vatsan alueelta. En kuitenkaan halua liikkua ulkonäkö edellä – hyvä fiilis on kaikista tärkeintä, muut tulokset tulevat luontevasti mukana.

Sään pitäisi taas pikkuhiljaa parantua, mikä onkin hyvä. Tunsin oloni suunnattoman onnettomaksi edellisen viikon sateisina päivinä, minkä vuoksi toivon saavani viettää tällä viikolla enemmän aikaa ulkona sekä käydä joku päivä terassilla nauttimassa lasin viiniä. Sellaisia kelejä ei lopulta kestä enää kauaa.