Tulet katumaan tuota myöhemmin – vai tulenko?

Tämä päivä oli erittäin mieleenpainuva: kävin ottamassa ikuisuudelta tuntuneen pohdinnan jälkeen ensimmäisen tatuointini! Keräsin viime kuussa pitkään rohkeutta ja varasinkin sitten hetken mielijohteesta ajan My Little Inkiin. Kyseessä on yhden naisen tatuointiyritys, josta olin kuullut työharjoitteluni aikana pelkkää hyvää. Astuttuani tänään liikkeeseen minut otettiin erinomaisesti vastaan ja tatuointikokemukseni oli ehdottomasti odotukset ylittävä. Meillä löytyi tatuoijan kanssa paljon yhteistä keskusteltavaa ja jutellessamme tatuoinnin ottaminen ei tuntunut ollenkaan niin kivuliaalta kuin olin ajatellut. Kuten moni onkin jo minulle sanonut: ensimmäisen tatuoinnin jälkeen tekee mieli ottaa heti lisää ja minullakin on jo muutama uusi leimaidea mielessä.

Tatuoinnissani on kirjapino, jonka päällä komeilee teekuppi. Valitsin aiheen siksi, koska olen lukenut koko ikäni ja se on ehdottomasti rakkain harrastukseni. Kirjapino ja teekuppi kuvastavat sitä, miten mieluusti käperryn aina vilttiin juomaan teetä tai muuta lämmintä juomaa ja lukemaan suosikkikirjaani yhä uudestaan. Tämä on myöskin melko varmasti sellainen tatuointi, jonka ottamista en tule katumaan. Tatuointityylejä en osaa tarkkaan määritellä, mutta luullakseni tämä voidaan luokitella moderniksi tatuoinniksi(?)

Puhuimme tänään tatuoijan kanssa siitä, kuinka tatuoidut ihmiset saavat jatkuvasti kuulla näyttävänsä vanhoina kamalilta ja että tatuoinnit kuuluvat vain vangeille ja merimiehille. Kuinka vanhoillisesti ihmiset voivatkaan ajatella! Klassikkolause kuuluu: Tulet katumaan tuota myöhemmin. On totta, että jotkut tatuoinnit olisi voinutkin jättää ottamatta. Ne ovat kuitenkin osa elettyä elämää ja tatuoinneista voit nähdä sen matkan jonka olet kasvanut ihmisenä. Sitä paitsi, ei se iho näytä muutenkaan vanhana enää kovin kauniilta.

Ihanaa viikonloppua!