Viimeaikaisia ilonaiheita
Pitkät kävelylenkit. Aurinkoiset säät ovat vihdoin rantautuneet Kuopioonkin, mikä ei voisi olla ihanampaa! Olen viime päivinä tehnyt 1,5 tunnin rentoja kävelylenkkejä, nauttien maisemista sekä samalla kuunnellut podcasteja ja kuvannut kännykällä. Muun muassa tässä postauksessa nähtävät kuvat on otettu OnePlus 7 Pro -puhelimellani sekä muokattu VSCO:lla. Kuopiossa asuville suosittelen käyntiä Puijon metsissä tai Väinölänniemellä, kummassakin paikassa on ihanat lenkkeilymaastot.
Aamukahvit. En normaalisti juo kahvia kotona, enkä varsinkaan suodatinkahvia. Olemme saaneet poikaystäväni isovanhemmilta jo yli vuosi sitten kahvikoneen, jonka käyttöä en ole ikinä vaivautunut kunnolla opettelemaan. Viime kuussa innostuin kuitenkin erikoiskahvien tekemisestä ja vitsit miten helppoa se on! Olen tehnyt niitä ennenkin opiskellessani hotracan perustutkinnon, mutta koin erikoiskahvien tekemisen silloin jostain syystä ajoittain työlääksi. Totta kai niiden tekeminen vie enemmän aikaa kuin perinteisen kahvin valmistaminen Moccamasterilla, mutta on omanlaistaan luksusta saada arkiaamuina latte tai cappuccino kauramaidolla.
Omien ajatusten ja tarpeiden kuuntelu, sillä monesti ne jäävät (ainakin minulla) taka-alalle. En tiedä, johtuuko se ulkoisesta paineesta vai siitä, että olen tietyiltä osin miellyttäjätyyppi, mutta omien mietteiden ja halujen kuunteleminen on ollut aina todella haastavaa. Monesti teen itselleni ei-niin-mieluisiakin asioita, jotka kuitenkin näyttävät muille hyväksyttäviltä ja yhteiskunnan mukaan ”oikeilta”. Esimerkkinä lukion jälkeen valinta eri ammattikoulu -alojen välillä, kun en päässyt opiskelemaan sosionomiksi. Tuolloin valitsin hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon valokuvauksen sijaan, koska minulle vakuuteltiin moneen otteeseen, että sillä alalla on enemmän töitä. Kilttinä tyttönä kuuntelin muita ja lähdin siis sille tielle. Tänä päivänä, valitsisin toisin.
Peruskoulussa ja lukiossa olin se henkilö, joka piti lähes kaikista oppiaineista (matikkaa lukuunottamatta) ja vaikka en ehkä oikeasti pitänytkään, olin silti joka aineessa hyvä. Siksi oman suunnan löytäminen on ollut elämässä haastavaa ja nyt on ollut ihanaa muun muassa huomata, etten oikeasti edes pidä suomen kieliopista!
Elokuvien nostalgisointi – olen katsonut Netflixistä ja Viaplaysta monena iltana leffoja, jotka olivat lapsena ja nuorempana omia suosikkejani. Esimerkkinä Mean Girls, Anna palaa -elokuvat, James Bond -elokuvat, Barbie -leffat… Jep, Barbie -leffat. Mutta nekin ovat ihania!
Ruuanlaitto kotona. Nyt kun ei ole mahdollisuutta käydä kahviloissa tai silloin tällöin ulkona syömässä, on ollut todella kivaa tehdä enemmän ruokaa kotona. Olemme poikaystävän kanssa kokanneet pitkästä aikaa kalakeittoa, makaronilaatikkoa sekä esimerkiksi pitsaa ja nachopeltiä perjantai-iltaisin. Ajattelin kehitellä vapuksi jonkun kivan menun, sillä tämä vappu tullaan suurella todennäköisyydellä viettämään neljän seinän sisällä.